Korkeakoulutettujen määrä maassamme on jäänyt auttamattomasti jälkeen keskeisistä kilpailijamaistamme. Suomi on sitoutunut koulutuspoliittisessa selonteossa ja hallitusohjelmassa koulutustason nostoon. Korkeakoulujen tutkintotavoitteita nostettiin taas merkittävästi seuraavalle sopimuskaudelle tavoitteen saavuttamiseksi. Tavoitteiden toteuttaminen ei kuitenkaan ole nyt kestävällä pohjalla. Suomi tarvitsee koulutus- ja osaamistason nostoon parlamentaarisen sitoutumisen ja suunnitelman T&K-rahoituslain tapaan.
Suomi on valunut OECD-maiden heikoimpaan kolmannekseen nuorten aikuisten korkeakoulutettujen ikäluokkaosuudessa (Education at a Glance -tutkimus). 25–34-vuotiaista nuorista aikuisista vain 40 prosentilla on korkeakoulututkinto, kun keskeisissä kilpailijamaissa tutkinnon on suorittanut 50–60 prosenttia saman ikäluokan nuorista aikuisista.
Ammattikorkeakoulut ovat jo ryhtyneet toimiin tilanteen parantamiseksi. Niiden opiskelijamäärät ovat kasvaneet vauhdilla 2010-luvun lopulta lähtien. Vuosi 2025 aloittaa ammattikorkeakouluissa myös uuden opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa solmitun tulossopimuskauden. Sopimuksissa ammattikorkeakoulututkintojen tavoite vuosille 2025–2028 tulee olemaan noin 32 000 tutkintoa, joka on kolmanneksen suurempi kuin keskimäärin 2020–2022 vuosittain suoritettujen tutkintojen määrä.
– Tarvitsemme nopeasti parlamentaarisen sitoumuksen koulutustason nostamiseksi ja läpäisyn parantamiseksi. Tutkintotavoitteiden kasvattaminen ilman rahoitusta heikentää opetuksen laatua ja läpäisyä sekä heikentää opiskelijoiden ja henkilöstön hyvinvointia. Osaajien puute uhkaa vesittää myös TKI-rahoituslain tavoitteet, toteaa eduskunnan ammattikorkeakouluverkoston puheenjohtaja kansanedustaja Hanna Kosonen.
Ammattikorkeakouluilla tärkeä rooli koulutustason nostajana
Ammattikorkeakoulut ovat keskeinen toimija koulutustason nostossa, sillä niissä aloittaa vuosittain kaksi kolmasosaa kaikista uusista korkeakouluopiskelijoista. Ammattikorkeakoulujen joustava ja työelämäläheinen pedagogiikka edistää korkeakoulutuksen saavutettavuutta niin alueellisesti kuin eri-ikäisille ja erilaisissa elämätilanteissa oleville opiskelijoille.
– Ammattikorkeakouluihin resurssipula vaikuttaa erityisen paljon, sillä suuremmasta opiskelijamäärästä huolimatta niiden perusrahoitus on jo nykyisellään puolet yliopistojen rahoitusta pienempi. Opiskelijamäärän kasvu tuo erityisesti ammattikorkeakouluihin paljon opiskelijoita, joiden tosiasialliset opiskeluvalmiudet edellyttävät paljon vahvistamista, Kosonen toteaa.
Suomen talouden haasteet ja asetetut tavoitteet edellyttävät nyt ennen kaikkea ammattikorkeakoulujen profiilin mukaista korkeaa osaamista ja sen kehittämistä tukevaa TKI-työtä. Osaajien saatavuus on edellytys TKI-tavoitteiden saavuttamiseksi. Osaajat ovat keskeinen osa myös teollisuuspoliittista strategiaa. Ammattikorkeakoulut ratkaisevat myös koulutustason noston pahimman pullonkaulan eli ammatillista väylää tulevien kouluttamisen.
– Tavoitteiden, tulosten ja resurssien tulee kulkea käsi kädessä. Nyt korkeakoulut kilpailevat liikaa keskenään niukkenevista euroista – nollasummapelillä, sanoo verkoston varapuheenjohtaja kansanedustaja Bella Forsgrén.
Takki-verkosto on työelämän ja ammatillisen korkeakoulutuksen verkosto. Verkoston tehtävänä on huolehtia osaavan ja riittävän työvoiman saamisesta yhteiskunnan perustehtäviin, edistää aluekehitystä metropolialueelta pohjoisimpaan Suomeen ja kehittää erityisesti palvelusektorin tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa. Verkosto koostuu kansanedustajien, ammattikorkeakoulujen (Arene ja SAMOK) sekä työelämän edustajista (OAJ ja Sivistysala ry).