Työmarkkinat tarvitsevat hallitukselta ripeitä toimenpiteitä erityisesti työnsä menettävien auttamiseksi. EU:n elvytyspaketin rahoitusta on suunnattava osaamiseen ja innovaatioihin, jotka tukevat Suomen menestystä pitkäjänteisesti. Tässä työssä kannattaa hyödyntää ammattikorkeakoulujen ja muiden oppilaitosten alueellisesti kattavaa verkostoa, joka ulottuu koko maahan.

Arene, OAJ, SAMOK ja SIVISTA muistuttavat, että ammattikorkeakoulut tarjoavat osaamiselvytyksen alustan jatkuvassa oppimisessa, TKI-toiminnassa ja väestön osaamistason nostamisessa. Toimenpiteinä järjestöt ehdottavat:

EU:n elvytysrahoitusta suunnataan työikäisten kouluttamiseen. Samalla tulee laittaa kuntoon elinikäisen ohjauksen palvelut, joiden puutteisiin OECD kiinnitti huomiota helmikuussa julkaistussa raportissa.

”Jatkuva oppimisen uudistus ei saa jäädä korulauseeksi ilman sisältöä. Jatkuvan oppimisen palveluiden kehittäminen ja koulutustarjonnan pikainen lisääminen vaativat rahoitusta politiikkalinjausten tueksi”, huomauttavat järjestöjen edustajat.

Hallitus lisää ammattikorkeakoulujen valmiuksia toimia eri puolella Suomea keskeisinä aluekehittäjinä. Suomalaisen työelämän kilpailukykyä on vahvistettava käytännönläheisen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan kautta. Tämä tehdään parhaiten alueellisten yritystarpeiden tai alueellisten julkishallinnon tarpeiden kautta. TKI:n kehittämisessä tarvitaan työelämälähtöisiä hankkeita tukemaan suomalaisyritysten kehitystarpeita. Elvytysrahoituksella voidaan käynnistää ja juurruttaa uutta, tuottavuutta parantavaa yhteistyötä.

”Koronatukitoimet ovat tehokkaita, kun ne nostavat ja tukevat alueellisia tarpeita. Ammattikorkeakoulut pystyvät toteuttamaan alueen ja yritysten tarpeisiin osuvaa TKI-toimintaa, mutta potentiaalia jää käyttämättä rahoituksen puutteen vuoksi”, järjestöt korostavat.

Koulutuksen pitkäjänteinen rahoitustaso varmistetaan. Tämä on osaamistason nostamisen kannalta välttämätöntä lisätalousarvion rahoituksen jälkeenkin. Ammattikorkeakoulutusta on laajennettu merkittävästi muun muassa viime kevään lisätalousarvion ja ammattikorkeakoulujen tulossopimusten kautta. Tänä vuonna opintonsa aloittaa 5600 opiskelijaa enemmän kuin vuotta aiemmin. Osaajien kouluttaminen edellyttää aloituspaikkojen lisäämistä ammattikorkeakouluissa myös tulevina vuosina, jotta kansallinen 50 %:n tavoite saavutetaan vuoteen 2030 mennessä.

”Väestön osaamistason nostaminen on pitkäjänteinen projekti. Tutkintokoulutus korkeakoulussa kestää vuosia, joten koulutusmahdollisuuksien lisääminen tarvitsee pitkäjänteisen rahoituksen. Valitettavasti tästä ei vielä ole tietoa”, toteavat järjestöjen edustajat.

Petri Lempinen, toiminnanjohtaja, Arene

Laura Rissanen, johtaja, Sivistystyönantajat

Anna Laurila, puheenjohtaja, SAMOK

Hannele Louhelainen, erityisasiantuntija, OAJ