SAMOK on yhdessä Suomen ylioppilaskuntien liitto SYLin ja Opetusalan ammattijärjestö OAJ:n kanssa jättänyt eriävän mielipiteen Opetus-ja kulttuuriministeriön työryhmässä, joka käsittelee korkeakoulujen rahoitusmallien uudistamista 11.12. Ryhmä käsitteli muutoksia korkeakoulujen rahoitusmalleihin vuosille 2025-2028.

Rahoitusmalliluonnokseen pääsee tutustumaan tästä, ehdotuksen liite 5 on järjestöjen eriävä mielipide.

Rahoitusmalliin tehtävien muutoksien tavoitteena on korkeakoulujen aloituspaikkojen kohdentaminen ensikertalaisille hakijoille sekä opiskelijoiden valmistumisen nopeuttaminen. Hallitusohjelmassa nämä nähdään ratkaisuna koulutustason nostoon, sillä korkeakoulutuksen nähdään kasautuvan liikaa samoille ihmisille. SAMOK ei pidä rahoitusmalliin tehtyjä muutoksia tarkoituksenmukaisina ja pelkää niiden vaikuttavan negatiivisesti opiskelijoihin ja Suomen koulutuspolitiikkaan. Tämän takia SAMOK jätti työryhmän esitykseen eriävän mielipiteen.

Muutoksista eniten opiskelijoihin vaikuttavat seuraavat:

• Rahoitusmalliin lisätään uusi indikaattori, joka jakaa rahaa uusien opiskelijoiden määrän mukaan. Tämän ensikertalaisuusindikaattorin osuus ammattikorkeakoulujen rahoituksesta on tulevaisuudessa 3%
• Korkeakoulut saavat vähemmän rahaa opiskelijan toisesta samantasoisesta tutkinnosta tällä hetkellä. Tämä määrää pienenee entisestään 0,7 painotuksesta 0,5:eden painotukseen eli korkeakoulu saa puolet siitä määrästä toisesta samantasoisesta tutkinnosta mitä se saisi ensimmäisestä.
• Korkeakoulut saavat tavoiteajassa suoritetuista tutkinnoista enemmän rahaa. Nykyään se on 1,5 kertainen määrä ja sitä nostetaan 1,8 kertaiseksi.

Ensikertalaisuusindikaattori on SAMOKin mielestä ongelmallinen. Ensikertalaisten joukossa on paljon alanvaihtajia joilla vielä ei ole tutkintoa. Monille heistä valittu ala ei motivoi ja tunnu oikealta, monella näistä opiskelijoista ei ole aikomusta suorittaa ensimmäistä tutkintoa loppuun.
Korkeakouluilla on rajoitettu määrä keinoja vaikuttaa siihen ketä heille hakee opiskelemaan. Olisi järkevää mahdollistaa näille opiskelijoille sujuva alanvaihto esimerkiksi siirtohakujen kautta.

Ei-ensikertalaisiin on kohdistettu rahoitusmallissa useampi muutos, jota SAMOK pitää itsessään riskialttiina. Toisen samantasoisen tutkinnon painoarvon laskemista perustellaan osittain opintojen hyväksilukemisella ja tarvittavan ohjauksen vähentymisellä. Tämä näkyy nykyisessä rahoitusmallissa, mutta kertoimen laskeminen 0,5 ei ole SAMOKin mielestä perusteltua. Hyväksiluku ei auta esimerkiksi sosiaali-ja terveysalalla, jossa alanvaihtajien täytyy opiskella koko tutkinto. Sosiaali-ja terveysalalta on korostettu määrä alanvaihtajia ja esimerkiksi aikuiskoulutustuen lakkauttaminen vaikuttaa varsinkin tähän alaan vahvasti. Lisäksi toista tutkintoa suorittavat tarvitsevat ohjaus-ja tukipalveluja.

SAMOKin mielestä on tärkeää, että opiskelijat saavat opintonsa suoritettua sujuvasti tavoiteajassa loppuun. Näemme kuitenkin korkeakoulujen vaikuttamismahdollisuudet tähän rajallisena ja suuremmat vaikutukset opintojen läpäisyyn löytyvät opiskelijoiden sosiaaliturvasta, joita tällä hetkellä leikataan. Lähivuosina olemme nähneet opiskelijoiden työssäkäynnin lisääntyneen. Tämä hidastaa Eurostudent VIII-tutkimuksen mukaan opintojen etenemistä ja leikkausten myötä yhä useampi opiskelija täydentää toimeentulonsa työnteolla.

Rahoitusmallin muutokset jatkavat Suomen kehitystä kohti tulevaisuutta, jossa nuoret joutuvat tekemään painavat päätökset tulevaisuudestaan entistä nuorempana. Yhä nuorempana pitäisi valita mille alalle haluaa ja tämä valinta pitää tehdä kerralla oikein ellei halua vaikeuttaa opintoihin pääsyänsä huomattavasti. Opinnot pitäisi myös suorittaa mahdollisimman nopeasti läpi pienentyvällä toimeentulolla ja aikaa ei ole esimerkiksi liikkuvuusjaksoille. Nämä muutokset pahimmillaan nostavat kynnystä korkeakouluihin hakemiseen, joka vaikeuttaa entisestään tavoitettamme nostaa Suomen koulutustasoa.

Lisätietoja:

Aleksi Niemi
Koulutuspolitiikan asiantuntija
[email protected]
050 389 1018