Sakari Heikkilä toimii tällä hetkellä hankepäällikkönä Digivisio 2030 -hankkeessa.

Liityin SAMOKiin rivistöön vuoden 2005 lokakuussa ja toimin hetken aikaa kansainvälisten asioiden sihteerinä, kunnes seuraavan vuoden alusta keskityin koulutuspoliittisiin kysymyksiin. Vuodet 2006 ja 2007 muistan erityisesti korkeakoulutuksen maksullisuuteen liittyvästä, ajoittain kiivaastakin, keskustelusta.

Lukukausimaksuja ehdotettiin tuolloin monilta eri tahoilta ennen kaikkea kansainvälisille opiskelijoille. Mutta lukukausimaksuja ehdotettiin varsin vaikutusvaltaisilta tahoilta myös kaikille korkeakouluopiskelijoille. Muistan väitelleeni aiheesta lukuisissa eri tilaisuuksissa ja kirjoittaneeni aiheesta mm. Elinkeinoelämän valtuuskunnan julkaisuun sekä käyneeni kiivasta keskustelua maksullisesta korkeakoulutuksesta silloisen Helsingin yliopiston kanslerin Kari Raivion kanssa.

Edunvalvonta on ajoin viivytystaistelua

Opiskelijaliike onnistui viivytystaistelussa ja korkeakouluille tuli oikeus periä lukukausimaksuja EU- ja ETA- alueen ulkopuolelta tuleville opiskelijoille vasta kymmenisen vuotta myöhemmin. Samaan aikaan Suomessa on alettu vähitellen heräämään siihen tosiasiaan, että vastassamme on yhä pienevät ikäluokat samaan aikaan kun korkeaa osaamista tarvitaan yhä enemmän. Ilokseni olen saanut huomata, että keskustelu on siirtynyt kansainvälisistä opiskelijoista menoeränä kohti ymmärrystä siitä, että he ovat tärkeä osa Suomen tulevan hyvinvoinnin takaamista.

Kansainvälisiin opiskelijoihin panostusta

Työskennellessäni Wärtsilällä sain seurata läheltä Talent Boost -ohjelman kautta toteutettua mentorointiohjelmaa, jossa kansainväliset korkeakouluopiskelijat ja Suomessa toimivat yritykset saatettiin yhteen. Näistä opiskelijoista osa työllistyi yrityksiin jotka osallistuivat mentorointiohjelmaan ja loputkin saivat hyvät eväät löytää oma työura Suomesta. Kansainvälisten opiskelijoiden mahdollisimman helppoon siirtymiseen suomalaiseen työelämään kannattaa panostaa ja sen ympärille on rakennettava lisää palveluja ja ohjausta. Korkeakoulujen ja yritysten kannattaa tehdä Suomeen jäämisestä mahdollisimman miellyttävää kansainvälisille opiskelijoille. Mutta ei kuitenkaan unohdeta sitä, että kansainväliset opiskelijat ovat ennen kaikkea yksilöitä, joilla on omat tarpeensa, haaveensa ja syynsä jäädä, tai olla jäämättä Suomeen.

Onnea 25-vuotiaalle!

Oma aikani SAMOKissa oli mielenkiintoista, opettavaista ja ennen kaikkea hauskaa. Sain tutustua ja ystävystyä lukuisten ihmisten kanssa, joista osaa näen edelleen säännöllisesti. Koulutuspolitiikka on johtanut myöhemmin työelämässä tehtäviin, joissa olen voinut ammentaa siitä osaamisesta ja niistä verkostoista joita keräsin SAMOK-vuosina.

Lämpimät onnittelut 25-vuotiaalle SAMOKille ja sen kaikille menneille sekä nykyisille toimijoille!

Sakari Heikkilä
SAMOKin kansainvälisten asioiden sihteeri 2005
SAMOKin koulutuspoliittinen sihteeri 2006–2007
SAMOKin koulutuspoliittinen asiantuntija 2011

Tämä vierasblogi on osa SAMOKin juhlavuoden juhlintaa ja viestintää. Sarjassa eri henkilöt kertovat sekä muistelevat ajastaan SAMOKissa ja/tai yhteistyöstään SAMOKin kanssa.

Seuraa meitä somekanavissamme!
Instagram: @samok_fin
Twitter: @SAMOK_FIN
Facebook: @SAMOK.FIN