20.03.2023 | Blogi

SAMOK

Puolueet lupaavat nostaa koulutustasoa ‒ katso yllättävät keinot!

Korkeakouluopiskelijat kysyivät eduskuntapuolueiden sitoutumista koulutustason noston rahoittamiseen. Lähes kaikki eduskuntapuolueet kertoivat seisovansa tavoitteen takana, mutta konkretian tasossa oli eroja.

Puolueilla lähti hälytyskellot soimaan, kun uusimman OECD:n Education at a Glance -raportin tuloksista uutisoitiin viime syksynä – ja syystä. Suomen koulutustaso on junnannut paikoillaan viimeiset kaksikymmentä vuotta, ja samalla verrokkimaamme ovat kiittäneet ohi. Viisi vuotta sitten tavoitteeksi asetettiin nuorten korkeakeakoulutustason nosto 50 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Nyt tavoitetta on kaikessa hiljaisuudessa siirretty vuoteen 2035.

Korkeakouluopiskelijoiden toteuttamassa kyselyssä tiedusteltiin eduskuntapuolueiden valmiutta sitoutua koulutustason nostamiseen lisäämällä korkeakoulujen perusrahoitusta. Kaikki eduskuntapuolueet perussuomalaisia lukuun ottamatta kertoivat kannattavansa tavoitetta. Nuorten 50 prosentin korkeakoulutusasteen saavuttaminen vuoteen 2035 mennessä edellyttäisi 177–190 miljoonan euron lisäystä korkeakoulujen rahoitukseen vuosittain, yhteensä 1,5–1,7 miljardia euroa vuosina 2023–2035.

Vastausten perusteella eduskuntapuolueet kannattavat pitkälti tavoitetta, toki jokainen omalla twistillään

SDP nostaisi korkeakoulutustason jopa 60 prosenttiin, siis 10 prosenttiyksikköä nykytavoitetta korkeammalle. Tavoitteeseen päästäisiin lisäämällä rahoitusta sekä suuntaamalla nykyisiä resursseja tehokkaammin. Puolueen vastauksessa kiinnitetään huomiota myös läpäisyn kehittämiseen ja koulutuksen laadun ylläpitämiseen.

Keskusta, kristillisdemokraatit, RKP ja Liike Nyt kertovat sitoutuvansa korkeakoulutustason nostoon. Keskusta korostaa vastauksessaan perusrahoituksen painoarvon lisäämistä. Samoin kristillisdemokraatit kommentoivat, että perusrahoitus on laitettava kuntoon pitkäjänteisesti. Kristillisdemokraattien vastauksessa mainitaan lisäksi jatkuvan oppimisen mahdollisuuksien kehittäminen sekä panostukset tki-toimintaan.

Vasemmistoliitto ja vihreät kannattavat tavoitetta myös. Vasemmistoliitto peräänkuuluttaa aloituspaikkojen lisärahoitusta opetuksen ja ohjauksen laadun säilyttämisen nimissä. Vasemmistoliitto kiinnittää vastauksessaan huomiota myös opiskelijoiden ja henkilökunnan hyvinvointiin. Vihreät kertovat tavoittelevansa 5400 täysimääräisesti rahoitettua lisäaloituspaikkaa korkeakouluihin vuosittain.

Kokoomus lupaa varata aloituspaikkojen nostamiseen tarvittavan rahoituksen mutta ei kommentoi lisättävien aloituspaikkojen määrää. Kokoomuksen vaaliohjelmassa kyllä sitoudutaan 50 prosentin korkeakoulutustasoon vuoteen 2030 mennessä, mutta kyselyn vastauksen perusteella voi kysyä, kuinka tosissaan puolue tavoittelee juuri 50 prosentin korkeakoulutustasoa.

Puolueiden todellista sitoutumista mitataan ensi vaalikaudella

Aloituspaikkojen määrästä eivät päätä poliitikot eivätkä virkamiehet vaan korkeakoulut itse, ja jos koulutustasoa halutaan nostaa, on siihen varattava tavoitetta vastaava valtionrahoitus. Vain vihreät ja vasemmistoliitto kertoivat suoraan vastauksissaan haluavansa rahoittaa uudet aloituspaikat täysimääräisesti. Muiden puolueident vakuuttelut perusrahoituksen lisäämisestä ja nykyresurssien tehokkaammasta suuntautumisesta jäävät epämääräisiksi heitoiksi.

Koulutustason nosto on elintärkeä poliittinen tavoite. Nykyisen elintason ylläpitäminen vanhenevan väestörakenteen maassa edellyttää kahta asiaa: maahanmuuton lisäämistä ja työvoiman tuottavuuden kasvua. Tuottavuuskasvu syntyy nostamalla koulutustasoa ja panostamalla tki-toimintaan.

Tulevalla vaalikaudella pistetään 50 prosentin korkeakoulutustason saavuttaminen vastakkain leikkauspaineiden kanssa. Tiukasta väännöstä huolimatta on pakko löytää tavoitteelle rahoitus, sillä pitkän aikavälin vaihtoehto on talouden näivettymisen kierre.

Nikolas Bursiewicz
Koulutuspolitiikan asiantuntija
Suomen ylioppilaskuntien liitto

Jenni Suutari
Hallituksen jäsen
Suomen ylioppilaskuntien liitto