Sain kunnian osallistua Bolognan ministerikokoukseen Pariisissa 23.-25.5.2018 osana opetusministeri Sanni Grahn-Laasosen delegaatiota. Delegaatiossa edustin kaikkia suomalaisia korkeakouluopiskelijoita. Ministerikokous järjestetään kahden-kolmen vuoden välein. SAMOK vuorottelee osallistumisessaan Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) kanssa.

Delegaatioon kuului itseni lisäksi Suomen yliopistojen rehtorineuvosto Unifi ry:n puheenjohtaja, Itä-Suomen yliopiston rehtori Jukka Mönkkönen, opetusministerin erityisavustaja Heikki Kuutti-Uusitalo sekä opetusneuvokset Maija Innola ja Birgitta Vuorinen. Kokoukseen osallistui opetusministereitä, virkamiehiä, opiskelijoita sekä rehtoreita kaiken kaikkiaan 76 maasta.

Oli hienoa huomata, että melkein kaikista maista opiskelija oli mukana delegaatiossa tasavertaisena jäsenenä. Kokous oli erittäin mielenkiintoinen ja itselleni aivan uudenlainen kokemus!

Bolognan prosessin merkitys on opiskelijalle huomattava

Ministerikokouksen ja Bolognan prosessin merkitys on huomattava niin opiskelijalle kuin yhteiskunnallekin. Opiskelijalle prosessin suurimpia virstanpylväitä ovat esimerkiksi

• yhdenmukaiset opintopisteet,
• liikkuvuuden helpottaminen sekä
• tutkintojen tunnistaminen.

Näillä toimenpiteillä esimerkiksi vaihdossa olevan opiskelijan suorittamat opinnot ovat helpommin mukaan luettavissa omaan tutkintoon täällä kotimaassa, liikkuvuus eri maiden välillä on helpompaa kun korkeakoulujen opetuksen laatu ja laajuus voidaan tunnistaa ja yhteistyön lisääminen on ketterämpää. Tutkintojen tunnistamisen hyötynä puolestaan näkyy jatko-opiskelupaikan hakeminen ulkomailta, kun oma perustutkinto tunnistetaan.

Suomelle ja muille prosessissa mukana oleville valtioille liikkuvuuden parantaminen sekä tutkintojen tunnistaminen tuovat kansainvälistä osaamista ja työvoimaa sekä lisäävät kulttuurista diversiteettiä niin meillä kuin muualla.

Kokouksen keskiössä Bolognan prosessin implementointi

Kokous Pariisissa kulki jouhevasti ja aika nopealla temmolla. Yllätyin kuitenkin kommenttien vähyydestä ja puheenvuorojen lyhyydestä käsiteltäviin asioihin liittyen. Henkilökohtaisesti olisin toivonut enemmän keskustelua jolloin olisimme kuulleet eri tahojen mielipiteitä tarkemmin.

Kokouksen aikana tehtiin päätöksiä hitaammin implementointia hoitaneiden valtioiden tukemiseksi. Implementoinnilla eli toimeen panemisella / toteuttamisella pyritään auttamaan kaikkia valtioita pääsemään samaan tahtiin kuin muut ja varmistamaan Bolognan prosessin toteuttamisen laatua.

Kokouksen julkilausumassa yhdeksi implementointia edistäväksi tekijäksi mainitaan vertaistuki. Tuen avulla jo implementoineet maat voivat auttaa hitaammin etenevää maata sellaisissa Bolognan prosessin toteutuksen vaiheissa, jonka auttava maa on jo toteuttanut. Tällä tavalla nyt implementoimaan alkava maa pystyy käyttämään resurssinsa tehokkaammin, implementointi on nopeampaa ja koko prosessi etenee jouhevammin.

Prosessin toteuttamisen vauhtia pidettävä yllä – avuksi maiden välinen vertaistuki

Huomiota on kiinnitettävä myös Bolognan prosessin tulevaisuuteen. Kattojärjestömme European Students’ Union (ESU) otti kantaa omassa kannanotossaan kokoukseen liittyen Bolognan prosessin implementointivauhtiin ja siihen liittyviin ongelmiin.Vaarana nimittäin on, että implementoinnin tehottomuus johtaisi prosessin liialliseen hidastumiseen ja jopa hajoamiseen. Maiden välisellä vertaistuella pystytään toivon mukaan tehostamaan implementoinnin tahtia ja tehokkuutta, kunhan siihen sitoudutaan.

Kokouksessa puhuttiin myös paljon sosiaalisesta saavutettavuudesta ja siihen liittyvistä toimista. ESU kirjoittaa sosiaalisesta saavutettavuudesta myös julkaisussaan “Bologna with student eyes 2018” . ESU huomauttaa, että sosiaalisen saavutettavuuden teema on esillä usein, mutta konkretia on jäänyt vähäisemmälle. Opiskelijoiden tuleekin olla mukana aktiivisena jäsenenä eri kokousten delegaatioissa ja ennakkovalmisteluissa, jotta kaunopuheisten linjojen lisäksi asioita saadaan myös eteenpäin!

Seuraava kokous järjestetään vuonna 2020 Italiassa ja mielestäni meidän tulee olla mukana yhtä aktiivisesti vaikuttamassa Suomen linjaan. Italian kokouksessa tullaan alustavasti tarkastelemaan nyt käynnistettyjen toimenpiteiden onnistumista sekä niiden etenemistä. Opiskelijaliikkeen tulee olla mukana valmistelemassa Suomen kantoja sekä aktiivisena osallistujana myös itse kokouksessa. Niin me kuin ensi kerralla suomalaisia opiskelijoita kokouksessa edustava SYL osallistumme aktiivisesti Bolognan prosessin jatkuvaan seurantaan jota tehdään aina ministerikokouksien välissä.

Marko Grönlund,
puheenjohtaja

Mikä on Bolognan prosessi?

Bolognan prosessi on 29 eurooppalaisen opetusministerin vuonna 1999 allekirjoittaman Bolognan julistuksen käynnistämä prosessi, jonka aikana eurooppalaisen korkeakoulualueen (EHEA) koulutusjärjestelmät yhtenäistetään niin, että opiskelija voi ylittää helpommin perinteiset valtiorajat. Tavoitteena on myös nostaa koulutusalueen kiinnostavuutta muualla maailmassa.

Prosessin päätavoitteita ovat:

• ottaa käyttöön helppotajuinen ja arvosanojen osalta vertailukelpoinen järjestelmä,
• ottaa käyttöön kahden syklin tutkintojärjestelmä,
• perustaa yhteinen opintojen mitoitusjärjestelmä,
• edistää liikkuvuutta poistamalla hallinnollisia esteitä,
• edistää eurooppalaista yhteistyötä laadunvalvonnassa,
• edistää eurooppalaisen korkeakoulutuksen ulottuuvuutta ja vetovoimaisuutta,
• ottaa käyttöön elinikäisen oppimisen näkökulma ja
• lisätä opiskelijoiden osallistumista koulutustavoitteiden edistämiseen.