Viime viikolla opetus- ja kulttuuriministeriö julkaisi tiedotteen liittyen uudistuvaan opiskelijavalintajärjestelmään. OKM kertoi uudenhakuvalintajärjestelmän painottavan entistä enemmän tutkintopohjaista valintaa, jossa molempia toiseen asteen tutkintoja hyödynnetään hakutilanteissa. Samalla pääsykokeita muutetaan siten, etteivät ne edellytä hakijoilta pitkää valmentautumista. Uudistuksen ideana on vähentää tarpeettomia välivuosia ja aikaistaa opintojen aloitusta

Hakijoiden kannalta uusi valintajärjestelmä on kokonaisuudessaan aiempaa huonompi. Todistusvalintaan painottunut valintajärjestelmä ei kohtele kaikkia tasa-arvoisesti vaan se palvelee “oikeita” valintoja tehneitä hakijoita. Vioistaan huolimatta muutoksessa on tiedossa myös hyviäkin ideoita. Tässä niistä muutama.

Amikset mukaan todistusvalintaan

Aloitetaan todistusvalinnasta. Jatkossa kaikilla korkeakouluilla on mahdollisuus päättää, valitsevatko ne todistusvalinnalla opiskelijoita ylioppilastodistuksen ja ammatillisen perustutkinnon todistuksen vai vain ylioppilastodistuksen perusteella.

Ensimmäistä kertaa ikinä amistaustaisilla hakijoilla on aidosti mahdollisuus hyödyntää tutkintotodistustaan hakeutuessaan korkeakouluihin, vaikkakin amisten todistukset eivät suoraan ole vertailukelpoisia keskenään! Tämä luo hieman tasa-arvoisemman lähtökohdan heidän ja lukiotaustaisten hakijoiden välille.

Huolenaiheeksi nousee korkeakoulujen mahdollisuus päättää, haluavatko he hyödyntää myös ammatillisen puolen hakijoiden osaamista. Olisikin enemmän kuin suotavaa, että sekä ammattikorkeakoulut että yliopistot hyödyntäisivät tätä tilaisuutta. Lisäksi OKM:n tiedotteessa mainittava ensikertalaisten enemmistöpaikkojen määrä todistusvalinnassa ei aja pidemmällä tähtäimellä kenenkään etua.

Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että todistusvalinta olisi ensisijaisesti oikea tapa valita hakijoita jatko-opintoihin. SAMOKin kanta on, että pääsykokeiden tulisi olla ensisijainen valintakriteeri korkeakouluun hakeutuessa.

Soveltuvuuskokeet korkeakouluihin

Uudistus tuo tullessaan myös pääsykokeet, jotka eivät vaadi pitkää valmistautumista. Korkeakouluopintojen sisältöjen sijaan niissä painotetaan valmiuksia ja kyvykkyyttä opintoihin. Lisäksi korkeakoulut alkavat kehittämään yhteisiä valintakokeita useammalle alalle. Tarvittaessa järjestetään myös soveltuvuuskoe tutkintovalinnassa valituille tai pääsykokeen osana, jos se on kyseisessä koulutuksessa tutkimustiedon pohjalta perusteltua.

Uusi pääsykoemalli on askel – jos toinenkin – oikeaan suuntaan. Pääsykokeen ei tulisi koskaan mitata päästä opeteltua tietoa vaan aidosti selvittää hakijan motivaatio,valmiudet sekä kyvykkyys toimia alalla jolle hän hakee. Olemme SAMOKissa pitkään liputtaneet pitkää valmistautumista vaativien valintakokeiden poistamista ja niiden korvaamista edellä mainitulla mallilla.

Muita hakeutumisvaihtoehtoja?

OKM on tuonut esille myös muitakin polkuja hakeutua korkeakouluihin. Perinteisen avoimessa korkeakoulussa suoritettujen opintojen lisäksi kehitetään uusia vaihtoehtoisia tapoja. Tällaisia ovat mm. elinikäisen oppimisen turvaaminen kehittämällä tutkinnon jo suorittaneille reittejä uusiin korkeakoulututkintoihin sekä tutkinto-ohjelmien vaihtaminen kesken opintojen.

Tällä saralla OKM:n esityksessä ei ole uutta auringon alla. On hienoa, että avointa puolta kehitetään, mutta muiden polkujen luominen olisi ollut jotain aivan uutta.

Yksi tällainen olisi massiivisten, avointen verkkokurssien hyödyntäminen jatko-opintoihin hakeutuessa. Sen lisäksi, että opinnot olisivat edullisia järjestää, MOOC-kurssit olisivat oiva tapa esitellä mahdolliselle alasta kiinnostuneelle hakijalle tutkinnon rakennetta sekä sen sisältöä. Sillä voitaisiin myös mahdollistaa pääsy korkeakouluopintoihin, jos opintomenestys olisi riittävän hyvä.

Miten tästä eteenpäin?

Ensi vuonna käyttöönotettavan valintajärjestelmän vaikutukset tullaan ensimmäisen kerran näkemään kevään 2018 yhteishaun jälkeen, jolloin saadaan tietoa uuden järjestelmän toimivuudesta. Jos uusi järjestelmä osoittautuu täysin sudeksi, tulisi OKM:n myöntää virheensä ja tehdä tarvittavat muutokset, jotta saataisiin kaikkia hakijoita tasa-arvoisesti kohteleva valintamenetelmä. Siihen asti voimme vain arvuutella, mitä tuleman pitää.

Tommi Kukkonen
hallituksen jäsen