Opiskelijakunnilla on iso vastuu ja vaikutus yhteiskunnan rakentamisessa. Ne toimivat ammattikorkeakouluissa opiskelijoiden puolustajina, asiantuntijoina ja vallan vahtikoirina. Opiskelijakuntien rooli on niin tärkeä, että niiden lakisääteinen asema on määritelty myös ammattikorkeakoululaissa.

Opiskelijakunnat tekevät päivittäin vaikuttavia demokratiatekoja, osallistavat opiskelijoita jokaisella askeleella ja pyrkivät luomaan opiskelijoille vakaan ja mahdollisimman sujuvan arjen. Opiskelijakuntien tehtäviin kuuluu myös valmistaa opiskelijoita aktiiviseen, valveutuneeseen ja kriittiseen kansalaisuuteen.

Korkeakouluissa kasvatetaan tulevaisuuden suunnan näyttäjiä, mutta edelleen joudumme todistamaan, kuinka suuntaa meille sokeasti osoittavat vanhemmat sukupolvet omine ehtoineen. Opiskelijakuntia sekä nuoriso- ja opiskelijärjestöjä tarvitaankin nimenomaan osoittamaan, että yhteiskunta on rakennettava tulevien sukupolvien tarpeet huomioiden. Opiskelijakunnat kasvattavat tulevaisuuden päättäjiä, asiantuntijoita ja vaikuttajia. He lisäävät tietoisuutta nuorisolle ja istuville päättäjille yhteiskunnallisesta merkityksestä ja tarpeista.

Eduskunnassa päätetään koulutuksesta, mutta lisäksi myös opiskelijoiden perustarpeista, kuten opiskelijalounaan hinnasta, terveyspalveluista, asumisesta ja myös opintojen hinnasta. Ei ole itsestäänselvää, että opiskelu on Suomessa pääosin maksutonta. Keski-ikä eduskunnassa on 52 vuotta ja opiskelu tänä päivänä on hyvin erilaista kuin 30 vuotta sitten. Vaatimukset nuoria kohtaan ovat nousseet, mutta panostukset koulutukseen, opiskelijoihin ja Suomen tulevaisuuteen näyttävät laskevan. Yhä useampi nuori on valmistumisen jälkeen velkaantunut ja loppuunpalamisen kynnyksellä. Tällä asetelmalla ei kasvateta hyvinvoivaa ja vahvaa yhteiskuntaa.

Opiskelu on täysipäiväistä työtä, vaikkei opiskelijoilla olekaan TES-sopimusta tai tarkasti määriteltyjä työtunteja ja luontaisetuja. Opiskelussa on omat pelisääntönsä ja opiskelijoilla oikeutensa sekä velvollisuutensa. Ammattiliiton sijaan opiskelijoiden etua valvoo opiskelijakunnat. Jos käy niin, että oikeuksia laiminlyödään, on työntekijän turvana ammattiliitto ja opiskelijan turvana opiskelijakunta. Ammattiliitto puolustaa ja parantaa jäsentensä työehtoja sekä kehittää työelämää, opiskelijakunnat taas parantavat opiskeluympäristöä pyrkivät parantamaan opintojen laatua.

Vaikeissa olosuhteissa opiskelijakunnat pyrkivät säilyttämään toivoa paremmasta tulevaisuudesta. Opiskelijakunnilla on valtava tehtävä opiskelijoiden äänen kuulumisessa yhteiskunnassa. Me opiskelijakunnissa nautimme opiskelijoiden luottamuksesta, toimimme opiskelijoiden eli Suomen tulevaisuuden edustajina, mutta ketä edustetaan Arkadianmäellä? Opiskelijat ja opiskelijakunnat toimivat tulevaisuuden suunnannäyttäjinä ja jotta meitä kuultaisiin entistä paremmin, on eduskuntaan saatava ihmisiä, jotka ymmärtävät opiskelijoiden ja korkeakoulutuksen merkityksen.

Kirjoittaja: Diana Muraskina, Suomen opiskelijakuntien liitto SAMOK ry:n varapuheenjohtaja

Ps. Ammattikorkeakoulujen autonomian merkityksestä OAJ:n erityisasiantuntija Hannele Louhelaisen blogista: Onko kaksihaaraisen korkeakoulumallin vahvuus katoamassa? Ammattikorkeakoulujen toiminnan ja talouden autonomian vahvistaminen on oltava poliittisen päätöksenteon prioriteetti.