Häirintäyhdyshenkilö auttaa luomaan hyvät opiskelumuistot jokaiselle olemalla läsnä ja kuuntelemalla. Kenenkään ilon pilaamisesta ei ole kysymys, kuten jotkut nettikommentoijat ovat ehtineet epäillä.

Yle uutisoi eilen korkeakoulujen ylioppilas- ja opiskelijakuntien ottaneen fuksiaisissa käyttöön häirintäyhdyshenkilöt (Yle Uutiset 4.9.2018). Luin uutisen ilahtuneena, minkä jälkeen klikkasin auki kommenttiosion. Ikävä kyllä kommentoijista valtaosa tuntui kokevan häirintään puuttumisen vapauden rajoittamisena ja “nuoruuteen kuuluvan” railakkaan opiskelijakulttuurin pilaamisena. Osa ihmetteli, mitä se sellainen häirintäyhdyshenkilö muka tekee, juoksee pilaamassa hauskuuden ja puhaltaa pilliin pikkutuhman vitsin kuullessaan? Koska näin ei todellakaan ole, päätin avata aihetta hieman.

Heti alkuun lienee hyvä tehdä selväksi, että häirintä – jota myös “pikkutuhmuuksien” kertominen voi olla – voi tutkimusten mukaan aiheuttaa uhrilleen psyykkisiä ja fyysisiä oireita, kuten negatiivista mielialaa, ahdistuneisuutta, unettomuutta, jopa masennusta. Kyse on siis vakavasta ilmiöstä, jota ei ole syytä vähätellä.

Ylen uutisessa viitataan Ylioppilaslehden tekemään kyselyyn, jonka mukaan joka kymmenes yliopiston opiskelija on kokenut häirintää. On siis varsin perusteltua, että ylioppilas- ja opiskelijakunnat ovat päättäneet ryhtyä toimiin häirinnän kitkemiseksi opiskelijakulttuurista, johon myös opiskelijatapahtumat lukeutuvat. Yksi keino luoda kaikille turvallista tilaa osallistua ja toimia on nimetä häirintäyhdyshenkilö tai -henkilöt, joihin häirinnän kohteeksi joutuneet voivat olla yhteydessä.

Esimerkiksi SAMOKin tapahtumissa on aina läsnä kaksi koulutettua häirintäyhdyshenkilöä, joiden yhteystiedot jaetaan osallistujille. Jos tapahtumaosallistuja kohtaa häirintää, hän voi koska tahansa olla yhteydessä valitsemaansa häirintäyhdyshenkilöön, jonka tehtävänä on ennen kaikkea olla läsnä, kuunnella ja näin tukea häirintää kohdannutta. Häirintäyhdyshenkilö myös auttaa häirintää kohdannutta tapahtuneen jatkoselvittelyssä, mikäli tämä sellaista toivoo. Häirintäyhdyshenkilöt on lisäksi koulutettu ohjaamaan häirintää kohdannut tarvittaessa ammattilaisavun piiriin.

Häirintäyhdyshenkilöiden kouluttamisessa ja käyttämisessä fuksiaisten kaltaisissa tapahtumissa ei siis ole kyse kenenkään ilon pilaamisesta ja vaan ilon turvaamisesta kaikille. Siksi myös me SAMOKissa koulutamme jatkossakin omaa ja opiskelijakuntien henkilökuntaa sekä luottamustoimijoita tunnistamaan häirinnän, puuttumaan siihen ja tarjoamaan tukea häirinnän kohteeksi joutuneelle.

Näiden ajatusten myötä haluan toivottaa hauskaa ja yhdenvertaista opiskelusyksyä jokaiselle!

Kirjoittaja on järjestösuunnittelijamme, joka vastaa koulutussuunnittelusta ja tapahtumajärjestämisestä SAMOKissa.