Korkeakoulujen kevään yhteishaun jälkeen on hyvä palauttaa mieleen, että vaikka ajattelemme koulutusjärjestelmämme olevan tasa-arvoinen, se ei kuitenkaan vielä sellainen ole. Perhetausta, etnisyys ja sukupuoli määrittävät yhä merkittävästi suomalaisten koulutuspolkuja.
Usein ajatellaan, että tasa-arvoinen koulutusjärjestelmä perustuu koulutuksen maantieteelliseen saavutettavuuteen ja maksuttomuuteen. Toisin sanoen, mahdollisuutta kouluttautua omassa asuinkunnassaan ja vieläpä ilmaiseksi pidetään jo riittävänä ratkaisuna tasa-arvon kannalta. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa. Maksuttomuus itsessään on tärkeä peruspilari koulutuksen saavutettavuuden kannalta, mutta se ei vielä yksin riitä.
Koulutusjärjestelmämme on lähtökohtaisesti hyvä ja se tarjoaa monen tasoiselle oppijalle mahdollisuuksia. Mutta tarjoaako se oikeasti kaikille yhdenvertaisen mahdollisuuden koulutukseen? Ikävänä esimerkkinä voidaan tarkastella vuotta 2016, jolloin suomalaisista 25-vuotiaista miehistä yli 18 prosentilla ei ollut toisen asteen tutkintoa – saman ikäisillä naisilla prosenttiosuus oli 14,1. Tämä tarkoittaa, että tuossa ikäluokassa on 11 456 aikuista, joilla ei ole ammatillista- tai ylioppilastutkintoa.
Me SAMOKissa uskomme, että laadukas ja tasa-arvoinen koulutuspolku alkaa jo varhaiskasvatuksen vuosina, jolloin rakennetaan perusteet koko opintopolkua varten. Laadukas ja laajalti tarjottu varhaiskasvatus on avainasemassa ratkaistaessa nuorempia ikäluokkia haastavaa syrjäytymisongelmaa sekä estettäessä opintopolkujen segregoitumista. Toimia koulutuksellisen tasa-arvon eteen tarvitaan läpi koulutuskentän.
Mielestämme laadukas ja saavutettava opintopolku tulee olla kaikille mahdollinen aina varhaiskasvatuksesta korkeakouluopintoihin. Lisäksi sen pitäisi mahdollistaa myöhemmin työelämän aikana tapahtuva opiskelu, oman osaamisen ylläpito sekä kehittäminen.
Siksi olemmekin esittäneet, että Suomeen valmisteltaisiin pitkäjänteinen ja koko koulutuspolun kattava ohjelma koulutuksellisesta tasa-arvosta.Ohjelmassa tulisi tunnistaa koulutuspolun varrelta ne hetket, jolloin koulutusvalintojen vinoutumiseen voidaan puuttua sekä määritellä ne ryhmät, jotka tarvitsevat erityistä tukea.
SAMOKin mielestä koulutuksellisen tasa-arvon ohjelman tulisi käsitellä ainakin matalasti koulutettujen vanhempien lapsien koulutuspolkuja, koulutuksen sukupuolittuneisuutta sekä erilaisista etnisistä taustoista tulevien koulutusmahdollisuuksia. Lisäksi ohjelmassa pitäisi keskittyä korkeakoulutukseen pääsyn lisäksi myös läpäisyyn. Ennen kaikkea tarvitaan kunnianhimoiset, selkeät ja mitattavat tavoitteet ja toimenpiteet miten tavoitteisiin päästään.
Tämän kesän puoluekokoukset ovat aivan oven takana ja odotankin mielenkiinnolla kuinka vakavasti nuorten tulevaisuus otetaan Vihreissä, Kokoomuksessa ja Keskustassa huomioon. Se määrittää seuraavaa hallituskautta sekä Suomen tulevaisuutta, sillä väestön koulutustason nostamiseen on vihdoin herättävä! Varmistetaan, että ensi hallituskaudella Suomi valmistelee koulutuksellisen tasa-arvon ohjelman!
Maria Jokinen,
hallituksen varapuheenjohtaja