02.04.2020 | Blogi

Käsidesisota ja eurooppalainen diktatuuri?

Mistä tietää, että elää lintukodossa? Itse hoksasin sen keskusteltuani turkkilaisen ystäväni kanssa maissamme tehdyistä toimista koronavirusta vastaan.

Valmiuslaki rajoittaa kansalaisten perusoikeuksia rankalla kädellä. Yhtäkkiä niin liikkumisen vapauteen kuin elinkeinon harjoittamiseen puututaan valtion taholta. Lisäksi valmiuslaki antaa valtionjohdolle hurjan vallan, minkä takia se on suunniteltu käytettäväksi vain poikkeusoloissa kansalaisten suojelemiseksi nopeasti ja tehokkaasti.

Suomalaisena en ole osannut olla kovin huolissani oikeuksieni väliaikaisesta kaventamisesta. Koen voivani luottaa siihen, että hallitus ei väärinkäytä valtaansa tai aja omaa etuaan. 

Käsidesisota voi olla absurdi ajatus, mutta poikkeusolojen vaikutukset demokratiaan huolestuttavat myös muualla  Euroopassa.

Minäkään en kuitenkaan juhlisi, jos olisin Turkissa, enkä voisi luottaa maani hallitukseen, jolla olisi jälleen uusi syy oikeuttaa vallankäyttönsä kasvattamista. Ystäväni mukaan kriisit eskaloituvat usein väkivaltaisiksi, ja häntä mietityttää se, mihin poikkeusolot Turkissa johtavat. Hän pelkää, että maan hallitus käyttää poikkeusoloja oikeuttamaan erilaista moraalikäsitystä, samaan tapaan kuin sodassa. Hieman vitsaillen hän heitti esimerkin: mitä jos Turkista loppuu käsidesi, eikä kukaan enää myisi sitä Turkille? Jos käsidesi on välttämätöntä kriisin aikana, olisiko enemmistö turkkilaisista silloin valmiita hyväksymään käsidesisodan?

Käsidesisota voi olla absurdi ajatus, mutta poikkeusolojen vaikutukset demokratiaan huolestuttavat myös muualla  Euroopassa. Tällä hetkellä keskustelu Unkarissa maanantaina hyväksytyn poikkeuslain ympärillä käy kiivaana. Esimerkiksi Eurooppanuoret ovat ottaneet kantaa siihen, miten Unkarissa oikeusvaltiota ja demokratiaa on ajettu alas pandemian varjolla, ja puheenjohtaja Iiris Asunmaa peräänkuuluttaa Unkarin EU-jäsenyyteen liittyvien oikeuksien jäädyttämistä. Unkarin parlamentti on antanut pääministeri Viktor Orbánille käytännössä yksinvallan – hallitus voi jatkaa poikkeuslain tuomia valtuuksiaan niin pitkään kuin haluaa ilman parlamentin erillistä hyväksyntää. 

Kun ajattelen asiaa tarkemmin, huomaan että olen ottanut vapaan liikkumisen, rauhan ja demokratian melkeinpä itsestäänselvyytenä. Näitä asioita arvostan entistäkin enemmän kansainvälisen kriisin ollessa päällä.

Entä mitä vaikutuksia poikkeusoloilla tulee olemaan eurooppalaiseen demokratiaan? Voiko poikkeuslaki jäädä lopullisesti voimaan? Jos esimerkiksi Unkariin jää poikkeuslaki voimaan, tuleeko siitä silloin diktatuuri? Myös kriisin jälkeinen aika mietityttää esimerkiksi Euroopan Unionin talouden näkökulmasta. Saammeko tukea toisistamme, vai horjuuko yhtenäisyytemme? Koronakriisin ratkaisun jälkeen ratkaistavana tulee olemaan Euroopan tulevaisuus.

[SAMOK on puoluepoliittisesti sitoutumaton järjestö, mutta kantaa huolta nuorten tulevaisuudesta ja turvallisuudesta.]

 

Emma Hannonen
hallituksen jäsen

Emma vastaa hallituksen jäsenenä kansainvälisyydestä. Hänen yhteystietonsa ja kuvauksen siitä, missä asioissa häneen voi olla yhteydessä, löydät nettisivuiltamme.  Ole yhteydessä koska vaan – autamme mielellään asiassa kuin asiassa AMK-opiskelijoihin liittyen!

SAMOK Behind the Scenes raottaa salaisuuden verhoa! Millaisia hallituksen jäsenemme ovat ja mitä he tekevät päivittäisessä työssään? Odotamme innolla porukkamme toteutuksia, toivottavasti sinäkin. Seuraa somekanaviamme ja pysyt mukana menossa!

Instagram:@samok_fin

Twitter: @SAMOK_FIN

Facebook: samok.fin / Suomen opiskelijakuntien liitto – SAMOK ry