Pyörittelin tämän blogin aihetta mielessäni todella pitkään, ja tuntui todella vaikealta saada sormia asetetuksi näppäimistölle. Ihmettelin hieman miksi. Yleensä minulta nimittäin syntyy blogit ja somepostaukset vaivatta. Mikä nyt sitten mättää?

Meidän viime vuonna toteutettuja Behind the Scenes-blogeja ja Instastory-päiviä seuranneet tietävätkin, että näiden kirjoitusten ja postausten tavoitteena on avata meidän samoklaisten tavallisia työpäiviä ja työtehtäviä. Oma roolini BTS-päivien taustalla on aikatauluttaminen, ohjeiden laatiminen, blogien oikoluku ja nettisivuille laittaminen sekä Instastoryn ja blogin kuvien tekeminen. Mietinkin aiemmin, että pitäisikö minun kirjoittaa “viisi vinkkiä järjestöviestintään”-tyyppinen blogi. Vai pohtisinko kenties onnistuneen vaikuttajaviestinnän tai visuaalisen viestinnän aspekteja? Kirjoittaisinko prosessista meidän huikean AMK-opiskelija ja EU, eli vuosituhannen rakkaustarina-videon takana? Mitä enemmän pyörittelin tätä päässäni, sitä selkeämmin tajusin, että en oikeasti tahdo kirjoittaa päivittäisestä työstäni. Tahdon kirjoittaa asiasta mikä hankaloittaa sitä ajoittain: työuupumuksesta. 

Mitä enemmän pyörittelin päässäni blogin aihetta, sitä selkeämmin tajusin, että en oikeasti tahdo kirjoittaa päivittäisestä työstäni. Tahdon kirjoittaa asiasta mikä hankaloittaa sitä ajoittain: työuupumuksesta. 

Aiheesta kirjoittaminen on todella jännittävää, asia kun on melkoisen henkilökohtainen. En kuitenkaan ole asian kanssa yksin: noin neljäsosa työikäisistä suomalaisista kärsii lievästä työuupumuksesta. Työuupumus on aina henkilökohtainen tragedia, mutta tragedia se on myös kansallisesti: sosiaali- ja terveysministeriön laskelmien mukaan jaksamisongelmista syntyy kansantalouden menetystä vuodessa yhteensä 24 miljardia euroa. Työuupumuksen oireita ovat yleistynyt väsymys, kyynistyminen ja ammatillisen itsetunnon lasku. Työntekijä voi olla uupunut, vaikka kokisi vain yhtä näistä edellä mainituista oireista. Työuupumuksen syntymisen syyt ovat aina yksilökohtaisia, mutta myös tyypillisiä piirteitä löytyy. Työuupumuskokemus voi syntyä esimerkiksi säästöjen ja niitä seuraavien työmäärän jakamisen luomien haasteiden seurauksena. Hyvin tunnolliset työntekijät kärsivät usein laadusta tinkimisestä ja epävarmuuden tunteen sietämisestä. Luonnollisesti myös vapaa-ajalla ja sen järjestelyillä on vaikutusta työuupumuksen syntyyn. Henkilö, joka “suorittaa” vapaa-aikaansa, on alttiimpi uupumaan.

Tunnistan itseni osittain tästä työterveyshuollon kuvauksesta. Kirjoitan tätä tekstiä valmiiksi kaksi ja puoli kuukautta pahimman vaiheen jälkeen, ja reflektointi palauttaa minut aiheen äärelle. Tunnistan esimerkiksi sen, että vaikka pidän työstäni suunnattomasti, ei sen mielekkyys välttämättä estä uupumista. Tunnistan myös kokevani tunnetta, että en yrittämisestä huolimatta onnistu, vaikka samalla tiedän osaavani paljon (jep, työuupumus on myös hyvin ristiriitainen sairaus). Edelleenkin minua väsyttää silloin tällöin, ja välillä työ ahdistaa. Jokainen päivä täytyy pohtia omia rajojaan, delegoida ja yrittää sietää sitä vihlovaa tunnetta, kun jotain jää tekemättä. Samaan aikaan vapaa-ajalla suoritan mediatuotannon opintoja ja pyrin saamaan niistä mahdollisimman hyviä arvosanoja, etten vaan sulje ovia tulevaisuudessa mahdollisesti suoritettavalta maisterintutkinnolta. 

Usein minusta tuntuu, että en yrittämisestä huolimatta onnistu, vaikka samalla tiedän osaavani paljon (jep, työuupumus on myös hyvin ristiriitainen sairaus). Joskus minua väsyttää, ja välillä työ ahdistaa.

Mitkä sitten ovat ratkaisun avaimia työuupumuksen selättämiseen? Voin puhua vain omasta puolestani, mutta tiivistän ratkaisut kolmeen A:han: avoimuus, apu ja armollisuus. 

Avoimuus: puhu työuupumuksesta avoimesti työyhteisössä. Itse olen saanut osakseni pelkästään ymmärrystä, ja en voi kuin ihmetellä miten upeita työkavereita minulla on. Osalla on ollut samoja kokemuksia, ja he ovat jakaneet avoimesti vinkkejään työuupumuksen selättämiseen. 

Apu: hae apua. Työuupumuksen kanssa ei pidä jäädä yksin, sillä pahimmillaan se voi viedä työkyvyn ja laittaa aivot aikamoiseen juntturaan. Työterveys on olemassa sitä varten, että me työntekijät säilymme työkykyisinä. Itse olen käynyt työterveyslääkärin vastaanotolla, ja jatkan työpsykologille. Työaikaani vähennettiin väliaikaisesti joulukuussa toipumisen edistämiseksi. Työpaikalla voi järjestää neuvottelun työtehtävien organisoimisesta työsuojeluvaltuutetun ja esihenkilön kanssa. Esimerkiksi säästötoimenpiteiden osuessa kohdalle koko työyhteisön on hyvä pohtia yhdessä, miten vastuita järjestellään uusiksi. Järjestöissä vastuu prioriteettien osoittamisessa on osaltaan myös liittokokouksella. 

Armollisuus: tunnollisen työntekijän kannattaa opetella tapoja olla armollisempi itselleen. Minun kohdallani se on tarkoittanut sitä, että muutkin työyhteisön jäsenet opettelevat käyttämään nettisivuja, tekemään somekuvia ja viestimään eri kanavissa. Eikä maailma kaadu, jos opintojeni keskiarvo ei koskaan ylitä nelosta. Kunhan ne nyt saisi tehtyä, se on pääasia. 

Loppuun korostan vielä, että vaikka itseohjautuvassa asiantuntijatyössä jokainen on vastuussa itsestään, luonnollisesti työpaikan esihenkilöllä on päävastuu alaisten voimavarojen huomioimisessa (tässä hyvä Työterveyslaitoksen artikkeli ihan jokaisen esihenkilön ja työntekijän luettavaksi). Onneksi meillä samoklaisilla on osaava ja empaattinen pomo. Myös positiivisen palautteen merkitys on ääretön. Minulla onkin pieni pyyntö jokaiselle lukijalle: kehu jo tänään työ- tai opiskelukaverisi antamaa panosta ja ammatillista osaamista. Kaupan päälle saat hyvän mielen. 

Emmi Paajanen
viestintäkoordinaattori

Emmi vastaa viestinnän suunnittelusta, visuaalisesta viestinnästä ja erilaisista viestinnän projekteista. Hänen yhteystietonsa ja kuvauksen siitä, missä asioissa häneen voi olla yhteydessä, löydät nettisivuiltamme.  Ole yhteydessä koska vaan – autamme mielellään asiassa kuin asiassa AMK-opiskelijoihin liittyen!

SAMOK Behind the Scenes raottaa salaisuuden verhoa! Millaisia työntekijämme ovat ja mitä he tekevät päivittäisessä työssään? Odotamme innolla porukkamme toteutuksia, toivottavasti sinäkin. Seuraa somekanaviamme ja pysyt mukana menossa!

Instagram: @samok_fin

Twitter: @SAMOK_FIN

Facebook: samok.fin / Suomen opiskelijakuntien liitto – SAMOK ry