Blogin kirjoittaja Otto Rosenlund on ehdolla liiton hallitukseen vuodelle 2019.

Opetus- ja kulttuuriministeriön Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visio 2030 julkaistiin vuosi sitten. Visiossa asetetaan tavoitteeksi muun muassa, että yli puolella suomalaisista nuorista tulisi olla korkeakoulututkinto. Vaativa tavoite on mahdollista saavuttaa ainoastaan vankalla koulutuksellisella tasa-arvolla.

Koulutuksellinen tasa-arvo peräänkuuluttaa lukuisia eri näkökulmia, joista jokaisesta on mahdollista kirjoittaa pitkästikin. Muutaman noston kautta on kuitenkin mahdollista nähdä kuinka vision tavoite korkeakoulutusasteesta on mahdollinen, mutta vain merkittävillä arvovalinnoilla.

Korkeakoulujen maantieteellinen saavutettavuus on merkittävämmässä asemassa, kuin moni uskoo. Korkeakouluverkko on puheenaiheena oma mörkönsä, mutta sitä usein käsitellään sekoittaen hallinnollinen ja maantieteellinen vaikutus. Siinä missä korkeakoulutus on maksutonta, muuttaminen koulun luo ei ole. Taloudellisen hinnan lisäksi muutto uudelle paikkakunnalle tuo mukanaan aina myös muutoksen sosiaalisessa elämässä. Todellinen koulutuksellinen tasa-arvo vaatiikin Suomeen vahvaa ja toimivaa korkeakouluverkkoa, joka on myös fyysisesti saavutettavaa siellä, mihin väestö on keskittynyt.

Vanhempien sosioekonomisella taustalla on suora vaikutus lapsien koulutusasteeseen. Yhteiskunnallinen tuki on välttämättömän tärkeä ehkäisemään tätä ilmiötä. Kyse ei ole vain taloudellisesta tuesta, vaikkakin opiskelijoiden rahallinen tuki on merkittävä apu. Yhtä lailla tärkeää on laadukas opinto-ohjaus ja muut koulutuspolun tukipalvelut. Suomalainen koulutuspolku on ennemmin alue täynnä eri polkuja, eikä järjestelmää ole helppo tulkita, jos ei sitä ole itse käynyt läpi. Jos vanhempien koulutustausta on pelkkä peruskoulu, on heidän paljon vaikeampi neuvoa lapsiaan esimerkiksi korkeakoulutukseen hakeutumisessa.

Sukupuolten tasa-arvo koulutuksellisen tasa-arvon osatekijänä on asia, johon on hankala vaikuttaa vuodessa tai kahdessa. Pitkäkestoinen kauaskantoinen työ voi kuitenkin kantaa hedelmää. Sukupuolten tasa-arvo varmistaa, että jokaiselle nuorelle löytyy hänelle mieluisa opiskeluala ilman, että hän joutuu kohtaamaan alalla syrjintää. Esimerkiksi tekniikan alan tutkinnon suorittaneista noin 80% on miehiä, kun taas kasvatustieteellisellä alalla luvut ovat vastakkaiset. Erot eivät johdu ainoastaan opintojen ohjauksesta, vaan kielivät myös alojen vahvoista syvistä sukupuolijaotteluista. Nämä syyt johtavat siihen, että tekniikan alalla esimerkiksi jopa kolmannes naisista kohtaa sukupuoleen perustuvaa syrjintää.

Koulutuksellinen tasa-arvo ja saavutettavuus ovat avainasemassa opetus- ja kulttuuriministeriön vision toteutuksessa. Vaikka kyse on korkeakoulututkintojen määrällisestä tavoitteesta ei sitä voida saavuttaa ainoastaan keskittymällä korkeakouluihin, vaan myös niitä edeltävään koulutuspolkuun sekä niiden jälkeiseen työelämään.

Otto Rosenlund