Hallitus on ottanut tavoitteekseen, että puolet nuorista olisivat korkeakoulutettuja. Tämän takia korkeakouluille tulee painetta lisätä valmistuneiden määrää, mikä johtaa helposti aloituspaikkojen lisäämiseen. Mutta entä jos emme lisäisikään aloituspaikkoja vaan pitäisimme parempaa huolta nykyisten opiskelijoiden valmistumisesta? Opiskelijoiden valmistumista voidaan parantaa kolmella eri tavalla: lisäämällä resursseja opinto-ohjaukseen, palkkaamalla opintopsykologeja ja kehittämällä työn ja harjoittelun opinnollistamista.
Yksi parhaista keinoista on mielestäni opinto-ohjauksen resurssien lisääminen. Tällä hetkellä monessa AMK:ssa yhdellä opinto-ohjaajalla voi olla ohjattavanaan useita satoja opiskelijoita. Tällaisella “asiakaskunnalla” opinto-ohjaaja ei juuri ehdi keskittyä yksittäiseen opiskelijaan, vaan joutuu hoitamaan työtään liukuhihnaperiaatteella. Valmistumisen tehostamiseksi aikaa pitäisi kuitenkin löytyä juuri niille, joiden koulumenestys ja opintojen eteneminen on heikompaa. Opoille pitäisi antaa lisää aikaa ja henkilökohtaisia tapaamisia juuri näiden opiskelijoiden kanssa. Onnistunut ja ajoissa tapahtuva ohjaus estää monen opintojen keskeyttämisen ja lisää valmistumista.
Opiskelu korkeakoulussa voi vaikeaa ja stressaava aikaa. Opiskelijoista noin kolmekymmentä prosenttia on kokenut psyykkisiä oireita kuten uupumusta, ylirasitusta tai stressiä. Jos opiskelija tuntee arkensa liian raskaaksi, hänelle on tärkeää tarjota matalan kynnyksen apua näihin ongelmiin. Opintopsykologit voivat auttaa myös ajan- ja elämänhallinnan kanssa. Keskustelut opintopsykologin kanssa voivat ennaltaehkäistä loppuunpalamista, vähentää keskeyttämistä ja lisätä valmistumista.
Sekä opinto-ohjaajat että opintopsykologit korjaavat siis samaa ongelmaa: saadaan opiskelijat takaisin opintojen pariin!
Koulutuksen tärkein tavoite on työllistyminen. Mutta entä jos tämä tapahtuu liiankin hyvin? Näin käy erityisesti monelle insinööri- ja tradenomiopiskelijalle. Toisen ja kolmannen vuoden aikana moni saa kesätyö- tai harjoittelupaikastaan vakituisen työpaikan, jonka jälkeen opintojen loppuunsaattaminen voi jäädä toissijaiseksi, totutaan säännöllisiin palkkatuloihin jne. Jo työelämässä olevien opiskelijoiden valmistumista voidaan lisätä parantamalla työkokemuksen hyväksilukumahdollisuuksia ja lisäämällä projektiopintojen osuutta tutkinnoissa. Ei ole mitään järkeä, että opiskelija istuu tunnilla kuuntelemassa sitä samaa asiaa, jota hän tekee käytännössä päivittäin työssään!
Mainitsemani toimenpiteet eivät ainoastaan lisää valmistumista, vaan parantavat koko korkeakouluyhteisön toiminnan tehokkuutta. Valmistumisen ohella on ensiarvoisen tärkeää pitää huolta opiskelijoiden hyvinvoinnista. Se on tärkeää sekä yksilön että yhteiskunnan kokonaisedun kannalta.
Santeri Kujanpää
Ehdokas SAMOKin varapuheenjohtajaksi 2020
Julkaisemme SAMOKin hallitukseen vuodelle 2020 hakevien blogitekstejä syys-lokakuun aikana. Ehdokkaiden esittämät ajatukset eivät välttämättä edusta meidän kantojamme. Uusi hallitus valitaan liittokokouksessamme Helsingissä 31.10-1.11.