Blogin kirjoittaja on ehdolla liiton puheenjohtajaksi vuodelle 2019. 

Väestön elinajanodote kasvaa ja tilastot kertovat meille jatkuvasta syntyvyyden laskusta. Syitä syntyvyyden laskuun voi olla epävarmat työmarkkinat ja huoli taloudesta, sekä se, että lapsen hankintaa lykätään esimerkiksi opintojen jälkeiseen aikaan. Nuoren ja työikäisen väestön osuus pienenee jatkuvasti suhteessa suuriin vanheneviin ikäluokkiin, eli huoltosuhde heikkenee. Työikäistä väestöä, jotka maksavat verotuksessa mm. lapsiperheiden palveluja ja ikääntyneen väestön hoivaa, tulee olemaan suhteessa liian vähän kun hoivan tarve kasvaa.

Voi kysyä mistä hurjasti lisääntyvät hoivakulut maksetaan? Tuleeko ikääntyvän väestön maksaa hoivansa itse vai maksavatko nuoret sukupolvet hoivan mahdollisesti oman hyvinvointinsa kustannuksella?

Vastakkainasettelu ei ole rakentavaa, vaan meidän tulee yhdessä etsiä ratkaisuja terveemmän väestörakenteen kasvattamiseen ja sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden syntyyn. Nuoret sukupolvet uhkaavat ensimmäisiä kertoja jäädä tulokehitykseltään heikompaan asemaan kuin edellinen sukupolvi. Opiskelijaliikkeellä onkin tässä vaikuttamisen paikka.

Tarvitsemme hyvinvoivia ihmisiä – sukupolvivaikutukset on otettava huomioon

Opiskelijat ja nuoret voivat tällä hetkellä mielenterveytensä kannalta huonosti. Mitä se kertoo meille tulevaisuudesta? Yksi opiskelijoiden psyykkisen oireilun syitä on erilaiset hyvinvointivajeet. Hyvinvointivajeita on erilaisia: sosiaaliset vajeet, jotka liittyvät mm. keskustelu tuen puuttumiseen ja yksinäisyyden kokemukseen, opiskelijatyytyväisyyden vajeet jotka liittyvät mm. tyytymättömyyteen opintojen ohjauksessa ja toimeentulon vaje, joka liittyy jatkuvaan toimeentulon epävarmuuteen.

Viime vuosina opiskelijan toimeentuloa onkin leikattu opintorahan laskun myötä ja toimeentulosta on tullut entistä lainapainotteisempaa. Muu koulutuksesta leikkaaminen on korkeakouluissa saattanut heikentää ohjaus ja tukipalveluita. Nuorten hyvinvoinnista ja koulutuksesta leikkaaminen on lyhytjänteistä politiikkaa.

Päätöksiä valmisteltaessa on huomioitava niiden pitkäaikais- ja sukupolvivaikutukset eri väestöryhmiin, ja erityisesti nuorten asemaan. Jos koulutuksesta tai nuorten toimeentulosta leikataan nyt, miltä tilanne näyttää 15-30 vuoden kuluttua kun tarvitsemme enemmän kuin koskaan työkykyisiä ja hyvinvoivia ihmisiä paikkaamaan väestön huoltosuhdetta.

Nuoria mukaan päätöksentekoon kuntatasolta Euroopan unioniin

Nuoria on tärkeää osallistaa päätöksenteossa ja kannustaa vaikuttamiseen sosioekonomisesta taustasta tai asemasta riippumatta. Poliittinen valta ei saa jakautua vain hyväosaisten tai ikääntyneemmän väestön keskuuteen. Vuoden 2015 eduskuntavaaleissa valittujen kansanedustajien keski-ikä oli vaalikauden alkaessa 47,3 vuotta ja 200 edustajasta 14 oli alle 30-vuotiaita. Eli päättäjien joukossa nuoria on liian vähän.

Yhteiskunnan ja poliitikkojen tulee pitää huolta siitä että nuorten asema on esillä yhdenvertaisesti ja tasa-arvoisesti, kun keskustellaan nuoriin vaikuttavista asioista niin kunnallispolitiikasta Euroopan unioniin asti.

Saana Simonen