Ammattikorkeakoulututkinnon laatu ei ole pelkkä muodollisuus vaan konkreettinen lupaus opiskelijalle sekä työnantajalle opiskelijoiden osaamistasosta. Kansallisen koulutuksen arviointikeskus Karvi tukee korkeakoulujen laadunhallintaa ja arvioi, että koulutus täyttää yhteisesti sovitut kriteerit (Tukea laadunhallintaan, n.d). Kun tutkintoja tarkastellaan säännöllisesti ulkopuolisen silmin säännöllisten auditointien kautta, voimme olla yhävarmempia siitä, että eri korkeakouluista valmistuvat ovat keskenään vertailukelpoisessa asemassa
Opiskelijakunnat ovat lakisääteinen osa korkeakoulun rakennetta ja niillä on tärkeä osa laadunvalvonnassa. Esimerkiksi Jyväskylän ammattikorkeakoulun opiskelijakunta JAMKOssa laadunvalvontaa toteutetaan Jupinaviikkojen anonyymillä kyselyllä, jonka kautta opiskelijat pääsevät antamaan palautetta esimerkiksi koulutuksen laadusta. Palautteet välitetään suoraan koulun johdolle ja niitä käydään läpi asiaankuuluvien henkilöiden kanssa. (Jupinaviikot, n.d.)
SAMOKilla on myös hyvin tärkeä rooli tässä, sillä heidän kauttaan on helpompi viedä viestiä suoraan päättäviin tahoihin ja vaikuttaa esimerkiksi Karvin kautta. Opiskelijakunnat taas tuntevat paremmin oman korkeakoulunsa ja tekevät vaikutustyötä paikallisesti. Esimerkkinä tästä on jokaisessa korkeakoulussa oleva tutkintosääntö, jonka opiskelijakunnat tuntevat. SAMOKin kannattaa hyödyntää opiskelijakuntien tietotaitoa tässä ja viedä viestiä eteenpäin.
Kun laadunhallinta toimii sekä paikallisella että valtakunnallisella tasolla, siitä syntyy järjestelmä joka on yhtä aikaa lähellä opiskelijan arkea ja linjassa valtakunnallisten tavoitteiden kanssa. Karvin tekemät arvionnit ja auditoinnit eivät ole pelkkiä papereita, vaan konkreettisia työkaluja, jotka ohjaavat koulutuksen kehittämisessä (Korkeakoulutus, n.d). Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että havaittuihin epäkohtiin on reagoitava ja kehittämisen tulee perustua tietoon, ei pelkkiin mielikuviin.
Hyvin toimiva laadunhallinta on siis loppujen lopuksi yhteispeliä: Karvi luo rakenteen ja arviointiperustan, korkeakoulut vastaavat toteutuksesta, opiskelijakunnat varmistavat opiskelijapalautteen kuulumisen ja SAMOK vie opiskelijoiden äänen sinne, missä linjauksia muutetaan. Näin syntyy toimiva järjestelmä, jossa tutkinto ei ole sattuman kauppaa vaan yhdessä varmistettu laadukas lopputulos.
Laadun varmistamisen merkitys ei kuitenkaan lopu tähän hetkeen. Työelämä muuttuu nopeasti ja paine päivittää osaamista kasvaa jatkuvasti. Siksi laadun arvioinnin ja opiskelijalähtöisen palautteen täytyy jatkua myös tulevaisuudessa yhtä järjestelmällisesti kuin tähänkin asti. Tämän avulla voimme varmistaa, että ammattikorkeakoulutus pysyy arvokkaana vielä kymmenen vuoden päästä ja opiskelijat voivat luottaa siihen, että heidän opiskelevansa asiat ovat relevantteja muuttuvassa maailmassa. Laadunhallinta on siis jatkuva ja muuttuva prosessi, ei projekti jonka voi julistaa valmiiksi.
Lähteet:
- Jupinaviikot. N.d. Alasivu Opiskelijakunta JAMKOn verkkosivuilla. Viitattu 19.10.2025.
https://www.jamko.fi/edunvalvonta/osallistu-ja-vaikuta/jupinaviikot/. - Korkeakoulutus. N.d. Alasivu Karvin verkkosivuilla. Viitattu 19.10.2025.
https://www.karvi.fi/fi/arvioinnit/korkeakoulutus. - Tukea laadunhallintaan. N.d. Alasivu Karvin verkkosivuilla. Viitattu 19.10.2025.
https://www.karvi.fi/fi/tietoa-meista/tukea-laadunhallintaan.
Kirjoittaja: Annu Suvilehto, ehdokas SAMOKin hallituksen jäseneksi vuodelle 2026.
SAMOKin blogissa ja sosiaalisessa mediassa esitellään syksyn aikana ehdokkaita SAMOKin hallitukseen vuodelle 2026. Lisätietoa liittokokouksesta löydät täältä.