Suomessa eläkejärjestelmä pohjautuu pitkälti jakojärjestelmän periaatteelle, jonka mukaan nykyisten työssäkäyvien työstä maksettavat eläkemaksut rahoittavat nykyisten eläkeläisten eläkkeet. Tämän vuoksi syntyvyys on merkittävä tekijä eläkejärjestelmän kestävyyden kannalta. Suomessa syntyvyys on huomattavasti matalammalla tasolla kuin edellisen eläkeuudistuksen yhteydessä arvioitiin. Siksi riskinä on, että pitkällä aikavälillä eläkemaksukertymä pienenee, kun eläkeläisiä on koko ajan enemmän suhteessa työssäkäyviin. Ei siis ole ihme, että syntyvyyttä Suomessa halutaan nostaa.
Syntyvyydestä on puhuttu siitä lähtien, kun sen havaittiin lähtevän dramaattisesti laskusuuntaan. Myös eläkejärjestelmässä puhutaan syntyvyydestä; muun muassa Orpon hallituksen ohjelmassa mainittua automaattista vakauttajaa on esitetty sidottavan syntyvyyteen. Ajatuksena olisi, että jos lapsia (eli eläkejärjestelmän tulevia rahoittajia) syntyy vähemmän, etuuksien tasot heikkenevät automaattisesti. Järjestelmä kuulostaa yksinkertaiselta, mutta ei ole millään tasolla oikeudenmukainen. Vakauttajan sitominen syntyvyyteen lisäisi entisestään eläkejärjestelmän kannattelua nuorten niskoille.
Yhteiskunnan odotukset nuorille ovat jo tällä hetkellä kovat. Arki on hektistä ja yhteiskunta ajaa ajattelemaan, ettei taukoja saa olla. Korkeakouluun on mentävä välittömästi toiselta asteelta. Välivuosia ei saa pitää ja valmistua pitää määräajassa. Välittömästi valmistumisen jälkeen tulee löytää töitä, itseä pitää kehittää koko työuran ajan, mutta omalla rahalla eikä työttömyysjaksoja saa olla.
Sen sijaan, että vyörytetään lisää paineita yhteiskuntamme kannattelusta nuorille, tulisi huomio kohdistaa kannusteisiin ja tukeen. Poliittisia päätöksiä asian suhteen on jo tehty; esimerkiksi perhevapaauudistuksen myötä vanhempainvapaapäivien määrä kasvoi ja vapaiden käyttö joustavoitui. Työeläkejärjestelmässä kannusteena taas on vanhempainvapaan ja alle 3-vuotiaan lapsen hoidosta karttuva eläke. Tämä kannustaa kaikkia vanhempia pitämään vanhempainvapaita, mutta myös pienentää nykyään lähes pelkästään äitien eläkkeille vanhemmuuden tuomaa heikennystä.
Valtiovarainministeriö on arvioinut, että etuusjaksojen ajalta karttuvien eläkkeiden poistaminen kannustaisi jatkamaan työelämässä pidempään vastaavan eläketurvan ansaitsemiseksi. Täyden eläkkeen saadakseen nuorten sukupolvien täytyy työskennellä jo tällä hetkellä merkittävästi pidempään kuin nykyisten eläkeläisten. Valtiovarainministeriö siis on sitä mieltä että nuorten pitäisi jäädä vielä tätäkin myöhemmin eläkkeelle.
Eläkkeiden karttuminen alle 3-vuotiaan lapsen hoidosta on kannustin. Sen poistaminen rokottaisi erityisesti nuorempia ikäluokkia ja lisäisi sukupolvien välistä epätasa-arvoa. Päätös lapsen saamisesta on henkilökohtainen, mutta niin yksilöiden toiveiden kuin eläkejärjestelmän kannalta parasta olisi sellaiset toimet, jotka mahdollistavat lapsihaaveiden toteutumisen.
Kirjoittaja SAMOKin koulutuspolitiikan asiantuntija Johanna Fonsell
Blogi on osa SAMOKin eläkeblogisarjaa. Nuorten eläkeneuvottelut ovat alkaneet. Lopulliset tulokset tulevat syksyllä ja neuvotteluiden aikana tulemme tuomaan nuorten ääntä kuuluviin eläkejärjestelmän uudistuksessa. Nuorten ja opiskelijoiden ääni pitää kuulua eläkekeskusteluissa, koska me olemme ratkaisevassa osassa eläkejärjestelmää.