Keskustelu eläkeuudistuksesta alkaa taas kuumenemaan, kun eläkeneuvottelut lähestyvät. Jo keväällä kehysriihen tienoilla aihe puhututti ja käytiin keskustelua, onko tässä tuolileikissä voittajia nuoret vai eläkeläiset. Tuolin sijaan yritetään saada riittävää sosiaaliturvaa ja jännitetään, ehtiikö seuraavalla kierroksella nappaamaan tuolin vai jääkö seisomaan piirin ulkopuolelle.
Työeläkemaksujen korotukselle on painetta ja maltillinen korotus tulisi tehdä nyt, kun työelämässä on vielä riittävästi hartioita jakamaan maksujen taakkaa. Jos korotusta lykätään, tulee se olemaan suurempi ja maksajiksi joutuvat nuoret. Ei kuulosta ihan reilulta.
Ymmärrettävästi työeläkemaksujen korottamista edes muutamalla kymmenyksellä vastustetaan. Jotain on kuitenkin tehtävä. Työeläkemaksujen maltillisen korotuksen rinnalla työeläkkeiden veroasteen maltillinen nostaminen ja leskeneläkkeen määräaikaisuuden tarkastelu vahvistaisi eläkejärjestelmän rahoitusta oikeudenmukaisella tavalla.
Työeläkkeiden veron kiristäminen herättää vastarintaa. Eläkkeen verotus on kuitenkin työn verotusta kevyempää ja eläkkeissä on käytössä eläketulovähennys, mikä voi alentaa verotettavan eläkkeen määrää. Siksi työeläkkeissä olisi tilaa maltilliselle veronkorotukselle. Ihmisen ikääntyessä terveyspalvelujen käyttö lisääntyy, jolloin olisi kohtuullista myös vahvistaa terveyspalvelujen rahoitusta työeläkkeiden verotusta maltillisesti korottamalla. Tärkeää on huomioida, että kyseessä on työeläke, ei kansan- tai takuueläkkeen verotuksen nosto. Ja kyllä, kevään kehysriihessä päätettiin kiristää eläketulovähennystä, mutta se ei koske yli 5000 euroa eläkettä saavia eli eläkkeiden verotuskysymys on edelleen ajankohtainen.
Kolmas eläkejärjestelmää tasoittava tekijä on leskeneläke. Leskeneläke auttaa taloudellisessa selviytymisessä, kun puoliso kuolee. Se on osa perhe-eläkettä, jota maksavat Kela ja työeläkelaitokset. Leskeneläkkeen tarkoitus on auttaa leskeä sopeutumaan muuttuneeseen elämäntilanteeseen ja sen kesto vaihtelee. Kysymys kuuluukin, kuinka pitkälle maksettuna kyseessä on tuki muuttuneeseen elämäntilanteeseen ja milloin se muuttuu elintasoa ylläpitäväksi tueksi? Onko tässä taloudellisessa tilanteessa perusteltua ylläpitää korkeaa totuttua toimeentulon tasoa joillekin, jos toisaalla leikataan sosiaaliturvasta, jolla pyritään takaamaan edes jonkintasoinen toimeentulo köyhimmille ?
Leskeneläkkeen on todettu olevan huomattava tulonsiirto yksinasuvilta tietylle osaa avioliitossa elävistä. Epätasapuolisuutta tässä lisää, ettei korkeita leskeneläkkeitä saavat ole elinkaaritulon näkökulmasta köyhiä. Tilannetta on pyritty korjaamaan perhe-eläkeuudistuksessa vuonna 2022 ja nykyiset ehdot leskeneläkkeessä ovat hyviä. Tarpeen olisi kuitenkin tarkastella, milloin tuki muuttuneeseen elämäntilanteeseen on jo totutun toimeentulotason ylläpitämistä yhteisillä varoilla. Puoli vuotta on aivan liian lyhyt aika, kymmenen vuotta taas aivan liian pitkä aika.
Tuolileikki eläkeneuvotteluissa on käynnissä. Työeläkemaksujen, työeläkkeiden verotuksen ja leskeneläkkeen keston tarkastelu ovat keinoja, joiden avulla jokainen saa tuolin tässä tuolileikissä. Nämä sekä aikaisemmat teemat, joita olemme nostaneet blogeissamme esille, varmistavat, ettei kukaan joudu piirin ulkopuolelle seisomaan.
Nyt kohdistamme katseemme nuorten eläkeneuvotteluihin, jotka järjestetään 27.8. Neuvottelun tulos tuodaan eläkeneuvottelijoille tiedoksi, jotta he kuulevat myös meitä, tulevia eläkeläisiä.
Kirjoittaja SAMOKin puheenjohtaja Lauri Kujala
Blogi on viimeinen osa SAMOKin eläkeblogisarjaa. Nuorten eläkeneuvottelut ovat alkaneet. Lopulliset tulokset tulevat syksyllä ja neuvotteluiden aikana tulemme tuomaan nuorten ääntä kuuluviin eläkejärjestelmän uudistuksessa. Nuorten ja opiskelijoiden ääni pitää kuulua eläkekeskusteluissa, koska me olemme ratkaisevassa osassa eläkejärjestelmää.