Ammattikorkeakoulujen toimintaa ohjataan vahvasti rahoitusmallin avulla. Eduskunta päättää vuosittain talousarvion yhteydessä korkeakoulujen perusrahoituksen määrän, joka jaetaan korkeakoulujen kesken koulutuksen sekä tutkimus- ja kehittämistoiminnan (TKI) suoritteiden perusteella. Tämän lisäksi korkeakouluilla on erikseen sovittava strategiaperusteinen rahoitusosuus.

Rahoitusmalli perustuu vahvasti tulosmittareihin ja kriittisistä äänistä huolimatta myös uusi rahoitusmalli painottaa tuloksia. Vaikka korkeakoulut päättävät itse sisäisestä rahoituksestaan, vaikuttaa toimintaan se, millä perusteilla rahaa korkeakouluille jaetaan. Tämä on johtanut todellisen autonomian heikkenemiseen, mikä aiheuttaa poukkoilevaa päätöksentekoa resurssien heikkenemisen pelossa. Tällä kertaa rahoitusmalliin tehtyjen muutoksien tavoitteena on aloituspaikkojen kohdentaminen ensikertalaisille hakijoille sekä opiskelijoiden valmistumisen nopeuttaminen. Kysymys kuitenkin kuuluu, kuinka paljon valmistumista voidaan vielä nopeuttaa?

Rahoitusmallin laskentakriteereitä ei haluttu täysin muuttaa, vaan tavoitteena oli tehdä hallitusohjelmasta esiin nousevat välttämättömät muutokset. Tehdyt muutokset tukevat siis Orpon hallitusohjelman koulutuspoliittisia tavoitteita. Käytännössä tämä tarkoitti sitä, että rahoitusmalliin lisättiin uusien ensikertalaisten opiskelijoiden määrää koskeva uusi rahoitustekijä. Samalla rahoitukseen liittyviä painokertoimia muutettiin niin, että toisen samantasoisen tutkinnon suorittaneista saatava rahoitus pienenee ja tavoiteajassa valmistuneista saatava rahoitus kasvaa. Samaa hallitusohjelman toteuttamista näkyy myös tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan osalta. Huhtikuun väliriihessä tehtiin päätös T&K-rahoituksen lisäämisestä ja uuteen rahoitusmalliin T&K-painotusta on vahvistettu kasvattamalla T&K-rahoituksen ja yritysrahoituksen painoarvoa rahoitusmallissa.

Muutokset eivät ole suuria, mutta niiden merkitys on suuri. Valitettavasti kehitys on opiskelijoiden tilannetta heikentävä. Ensikertalaisten painottaminen johtaa väistämättä siihen, että jokaisen on kyettävä valita kerralla oikein. Jos opiskelupaikan on joskus ottanut vastaan, on korkeakouluun pääseminen jatkossa entistä vaikeampaa. Korkeakoulut lähtevät tavoittelemaan tarmokkaammin ensimmäistä tutkintoaan opiskelevia ja painostus nopeaan valmistumiseen kasvaa. Miten käy oppimisen? Entä ohjauksen? Opiskelijoilla on entistä vähemmän aikaa pysähtyä ja nauttia uuden oppimisesta ja opettajat ajetaan T&K työhön opettamisen sijaan.

Rahoitusmallien tarkoituksena on vahvistaa korkeakoulujen toiminnan laatua, vaikuttavuutta ja tuottavuutta. Tällä hetkellä kuitenkin vaikuttaa siltä, että OKM keskittyy ainoastaan tuottavuuteen laadusta ja vaikuttavuudesta piittaamatta. Rahoitusmallin perusperiaate, vahva tulosperustaisuus ei muutu vaan päinvastoin, rahoitusmalliin tehdyt muutokset vahvistavat tulosperustaisuutta entisestään. Mutta rahoitusmalliakin suurempi haaste on kokonaisrahoituksen riittävyys. Tulosperustaisuus on kirittänyt korkeakouluja ennennäkemättömään tehokkuuteen tutkintojen tuottamisessa. Uusi rahoitusmalli kirittää entisestään ja enemmän on tehtävä vähemmällä. Mitä enemmän tutkintoja tuotetaan, panokset kasvavat. Rahoitus pysyy samana, mutta samalla rahalla on tehtävä kokoajan enemmän. Kuinka kauan tätä kilpajuoksua voidaan vielä käydä?

Kirjoittaja SAMOKin koulutuspolitiikan asiantuntija Johanna Fonsell