Miten käy eläkekertymän, jos työssäkäynnin sijaan opiskelee? Tämä voi käydä mielessä varsinkin silloin, jos lähtee opiskelemaan kesken työuran. Huoli on kuitenkin turha sillä opiskellessa eläke jatkaa kertymistä.
Eläkettä kertyy sekä ammatilliseen perustutkintoon että korkeakoulututkintoon johtavasta opiskelusta. Tämä etu ei ole kuitenkaan aina ollut tarjolla. Se otettiin käyttöön vuonna 2005. Toki täysin ehdoitta ei tämäkään etu ole tarjolla; opiskelijan on valmistuttava tutkinnosta ollakseen oikeutettu eläkekertymään. Tutkinnosta kertyvän työeläkkeen määrä mitataan tutkinnon laajuudessa eikä valmistuminen ole aikaan sidottu, kuten esimerkiksi opintolainahyvitys on. Tutkintojen laajuudet on määritelty seuraavalla tavalla:
- ammatillisesta perustutkinnosta (myös oppisopimuksella suoritettu) 3 vuotta
- ammattikorkeakoulututkinnosta 4 vuotta
- alemmasta korkeakoulututkinnosta 3 vuotta
- ylemmästä korkeakoulututkinnosta 5 vuotta.
Loputtomasti tätäkään etua ei voi hyödyntää. Tutkinnoista voi kerryttää eläkettä yhteensä viiden vuoden ajalta, joten pelkästään koko elämän opiskelemalla ei pääse viettämään rentoja eläkepäiviä.
Kuinka paljon sitä eläkettä sitten kertyy?
Opiskelusta kertyy eläkettä kuten normaaliakin työeläkettä eli 1,5% vuosituloista. Vuosituloilla ei tässä kohtaa kuitenkaan tarkoiteta sitä, mitä saatat saada työnteosta opintojen ohella tai Kelan etuuksia. Eläkkeen kerryttämistä varten lainsäätäjät ovat sopineet laskennallisen summan, josta eläke kertyy. Vuonna 2024 on laskettu opiskelijan saavan ikään kuin 857,15€ kuukausipalkkaa opinnoistaan. Tämä on osuus, josta eläkekertymä lasketaan.
- 1,5% eläkekertymä laskennallisesta kuukausipalkasta (867,15 €) on 12,86 €
Laskennallinen summa tarkistetaan vuosittain palkkakertoimella ja siksi eläkekertymän määrä riippuu vuodesta, jolloin opiskelija valmistuu. Vuositulot lasketaan täysinä vuosina, vaikka opinnot kestävät yhdeksän kuukautta vuodesta. Vaikka laskennallisesti opiskelijalle kertyy kuukaudessa 12,86€ eläkettä, usein tämän laskennallisen summan sijaan näkyy huomattavasti suurempi summa. Tähän löytyy järkevä selitys: Eläkekertymä maksetaan yhtenä könttäsummana valmistumisvuonna ja koko summa jaetaan tulorekisterissä yhdelle vuodelle. Näin ollen esimerkiksi tänä vuonna ammattikorkeakoulusta valmistuessa tulorekisteriin merkitään neljältä vuodelta kertynyt eläketulo 617,15 € näyttäen siltä kuin eläkekertymä olisi 51,43 € jokaiselta kuukaudelta, vaikka kyseessä on yhden vuoden ajalta maksetusta summasta koko opintojen aikana kertyneestä eläkkeestä.
Tutkinnosta karttuvan eläkkeen merkitys bruttokansantuotteessa on olematon, mutta yksittäiselle opiskelijalle se on tärkeä. Eläketurvakeskuksen vaikuttavuusarvion mukaan tutkinnosta karttuvan eläkkeen poistaminen vuodesta 2025 alkaen vaikuttaisi lakisääteisen eläkemenon suhteeseen bruttokansantuotteesta 2060-luvun alkupuolella 0,1 prosenttiyksikköä. Vaikutus on siis hyvin olematon.
Opintojen kerryttämän eläkkeen merkitys on tärkeä kysymys koulutustason takaamisen kannalta, mutta se on myös sukupolvipoliittinen kysymys. Työelämä on muuttunut nopeasti. Vuonna 1970 jopa kolmella neljästä yli 15 vuotiaalla suomalaisella ei ole ollut tutkintoa perusasteen jälkeen vaan he aloittivat työelämän ilman koulutusta. Samalla heidän eläkekertymänsä alkoi kasvaa jo varhaisessa vaiheessa. Nykyään yhä useampaan työpaikkaan vaaditaan korkeakoulututkinto. Tämän vuoksi työelämään siirrytään myöhemmässä vaiheessa ja samalla eläkekertymä jää pienemmäksi. Tutkinnosta karttuva eläke turvaa elämän myöhemmät vaiheet tasaten eläkekertymää, johon jäisi suuri lovi töistä poissaolon vuoksi.
Opiskelijat tarvitsevat mahdollisuuden luoda turvaa ja investointeja tulevaisuudelle jo opintojen aikana. Tämän vuoksi on tärkeä ylläpitää nuorten ja opiskelijoiden uskoa myös eläkejärjestelmään. Ilman investointeja tulevaisuuteen teemme tulevaisuudesta kallista omalle ja tuleville sukupolville.
Kirjoittaja SAMOKin hallituksen jäsen Asta Nieminen.
Blogi on osa SAMOKin eläkeblogisarjaa. Nuorten eläkeneuvottelut ovat käynnissä. Lopulliset tulokset tulevat syksyllä ja neuvotteluiden aikana tulemme tuomaan nuorten ääntä kuuluviin eläkejärjestelmän uudistuksessa. Nuorten ja opiskelijoiden ääni pitää kuulua eläkekeskusteluissa, koska me olemme ratkaisevassa osassa eläkejärjestelmää.