Nostan esiin vielä yhden itselleni läheisen aihealueen, järjestöpolitiikan, tai kenties paremmin muotoiltuna; järjestäytymisen, yhteistyön ja tavoitteellisen vaikuttamisen toimintatavan, johon sain aikanani kovin läheisesti perehtyä, jopa siinä määrin, että aihe kutkuttaa vieläkin. 

Hallitusta puheenjohtaessani, noin 30 vuotta sitten, pyrimme Suomea kiertämällä, laajalla yhteistyöllä, jaetulla osaamisella sekä yhteisillä tavoitteilla vaikuttamaan ammattikorkeakoulujen koulutusalajärjestöjen sekä opiskelijakuntien muotoutumiseen yhteistä tavoitetta, monialaisen järjestelmän tarjoaman koulutuksen laatua, tasa-arvoa, yhdenvertaisuutta sekä monenkeskistä yhteistyötä edistäväksi toimijajoukoksi. 

Haasteita riitti tuolloin, haasteita riittää varmasti tänäänkin. Taloudelliset, toiminnalliset sekä muut käytettävissä olevat resurssit vaikuttavat varmasti tänäänkin opiskelija-aktiivisuuden muotoutumiseen ja sitä kautta järjestäytymiseen sekä vaikuttamisen mahdollisuuksiin. Toivon todellakin, että tällaisiin mahdollisesti eteen tuleviin haasteisiin tartutaan yhteisin voimin ja tuetaan kaikin mahdollisin tavoin sellaisia toimijoita, joilla on vaikeuksia toteuttaa edunvalvontatyötään. Jäsenistön edunvalvonnan ja muun tarjottavan tuen vuoksihan SAMOK aikoinaan muodostui, muuttuvassa ajassa, liikkuvassa junassa, mutta yhdessä asioihin vaikuttamisen vuoksi. 

Nostan vielä ennen loppuhuipentumaa esiin pienen palan historiaa, aiheen, josta puhetta ja mielipiteitä riitti jo SAMOKin perustamisen aikoihin, kenties jo aikaisemminkin. Yksi kuuma peruna pyöri siis jo tuolloin korkeakoulujärjestelmien, opiskelijajärjestöjen ja myös lainsäädännön kattilassa. Automaatiojäsenyys. Pakkojäsenyydeksikin sanottu. Tästä aiheesta käytiin keskustelua jo 30 vuotta sitten, ja aihe puhuttanee opiskelija- ja nuorisojärjestöjä edelleenkin. 

Opetus- ja kulttuuriministeriö julkaisi aihetta koskevan selvityksen joulukuussa 2024 ja tässä selvityksessä otettiin kantaa ammattikorkeakoulu- ja yliopisto-opiskelijajärjestäytymisen lainsäädännölliseen asemaan osana koulutuksentarjoajan hallintoa ja päätöksentekoa. 

Eroavaisuudet löytyvät siis lähtökohtaisesti Ammattikorkeakoululain ja Yliopistolain sisältä. En ota aiheeseen enempää kantaa, mutta selvityksen johtopäätöksissä todettiin, että automaatiojäsenyyden tuottama taloudellinen ja toiminnallinen turva takaa myös opiskelijatoiminnan jatkuvuuden sekä lakisääteisten tehtävien hoitamisen. Näin siis yliopistolaitoksen puolella. 

Tätä kolikkoa pyöritellessä tulee kuitenkin mieleen, että kenties ammattikorkeakoulujärjestelmänkin puolella opiskelijatoiminnan järjestäytymisaste, aktiiviset opiskelijatoimijat sekä toiminnan resurssit saisivat lisää buustia jäsenyysmekanismia muuttamalla. Lainsäädäntöön sekä tahtotilaan liittyvää pohdintaa, harkintaa ja vaikuttamisen arviointia vaativaa pyörittelyä eilen, tänään ja varmasti vielä huomennakin. 

Ajan saatossa tietyt asiat ja aiheet ovat siis säilyneet liki muuttumattomina, mutta maailma ympärillämme on muuttunut 30 vuodessa valtavasti. Liittoa perustettaessa valtakunnallisesti toteutettu toiminta rakentui hyvin vahvasti laajapohjaisen ja monialisen luottamushenkilötoiminnan, liiton hallituksen, opiskelijakuntien muodostamien työryhmien sekä koulutusalakohtaisten toimielimien harteille. Voidaankin mielestäni todeta, että työtä tehtiin pyyteettömästi vapaaehtoiselta pohjalta, kaikkialla Suomessa. 

Alkuvaiheessa liiton taloudellisen ja toiminnallisen pohjan rakentaminen vaati merkittäviä henkilösidonnaisia työpanoksia, verkostoitumista ja neuvotteluja niin ammattikorkeakoulujen, valtionhallinnon kuin muun muassa ammattietujärjestöjenkin kanssa, jotta saimme koottua liitolle rahalliset ja materiaaliset välineet tuottaa palveluja kasvavalle jäsenistölle. 

Tässä työssä liiton palveluksessa ollut ammattitaitoinen ja osaava sihteeristö, pääsihteerin johdolla, teki merkittävän työpanoksen. Ja onnistui myös siinä! 

30 vuotta sitten toimintamme toteuttamiseksi käytettävissämme olivat seuraavat teknologiset innovaatiot; esimerkiksi Nokia 2110 GSM -puhelin (ei älypuhelin), ruutuvihko, kuulakärkikynä, fläppitaulu (iso telineeseen asennettu vihko, johon liki kaikki suunnitelmat laadittiin), sähköposti, faksi (ottaa vastaan ja lähettää muun muassa A4 -arkkeja), kopiokone sekä tietysti pääsääntöisesti tornimalliset tietokoneet. Tiedonsiirtoa toteutettiin järjestökäyntien muodossa myös VR:n ja Finnairin palveluja hyödyntämällä, mutta lentomatkustamisen hintataso ja kireä talouskuri pitivät liiton hallituksen pääsääntöisesti raiteilla ja jalat maassa. 

Tänään, SAMOKin aseman ja toiminnan vakiinnuttua hallituksen ja sihteeristön työmäärä tuskin on vähentynyt tai keventynyt, mutta toiminnan fokus ja palvelutuotanto on kehittynyt taatusti nopeammaksi ja ajantasaisemmaksi. Nykyinen teknologinen välineistö, tietojensiirron ja käsittelyn nopeus mahdollistavat aikaisempaa kustannustehokkaamman toimintakulttuurin ylläpitämisen, kaikilla jäsenpalvelun ja vaikuttamisen osa-alueilla. 

Opiskelijajärjestötoiminta, ja nyt kohdistan sanani suoraan 30 vuotta täyttävälle SAMOKille, on aina perustunut ajatukseen, ideaan, yhteiseen tahtotilaan ja yhteistyön voimaan! Opiskelijajärjestötoiminta ei ole aina kaikkein keveintä tai helpointa, yksiselitteistä tai yksinkertaista työtä yhden opiskelijajäsenen tai koko opiskelijaryhmän puolesta tehtyä hyvinvoinnin edistämistä. 

Kompurointia, kolhuja, virheitä ja vastoinkäymisiä oli tuolloin ja on varmasti edelleenkin matkan varrella. Opiskelijajärjestötoiminta on kuitenkin kasvattavaa, kehittävää, verkostoitumista sekä yhteiskunnallista vaikuttamista edistävää äärimmäisen palkitsevaa toimintaa! 

Opiskelijajärjestötoiminta muun muassa SAMOKin puitteissa on yhdistänyt menneiden vuosien aikana tuhansia aktiivisia, entuudestaan jopa toisilleen tuntemattomia, opiskelijavaikuttajia eri puolilta Suomea, myös kansainvälisesti, toimimaan yhteisen päämäärän ja tavoitteen puolesta! 

Haluankin kiittää kaikkia niitä lukemattomia loistavia henkilöitä ja osaavia persoonia, joiden kanssa sain itse aikoinaan SAMOKin tulevaisuuden tiellä kulkea! Haluan edelleen kiittää ja kannustaa kaikkia opiskelija-aktiiveja, jotka tänäkin päivänä tekevät työtään paikallisella, alueellisella ja valtakunnallisella tasolla opiskelijoiden hyvinvoinnin, opintososiaalisten etujen ja oikeusturvan, koulutuksen laadun ja saatavuuden sekä opiskelijoiden tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden puolesta! 

Haluan lämpimästi ja vilpittömästi onnitella 30-vuotiasta SAMOKia! 

Janne Nelimarkka
Suomen Ammattikorkeakouluopiskelijakuntien Liitto – SAMOK ry:n hallituksen puheenjohtaja 1996–1997 

Ensimmäisen puheenjohtajan kynästä on kolmiosainen blogisarja Suomen opiskelijakuntien liitto – SAMOKin ensimmäisen puheenjohtajan muistoista 30 vuoden takaa. Blogisarjassa käsitellään esimerkiksi liiton perustamista ja alkuaikojen edunvalvonnan teemoja. Blogisarja on osa SAMOKin 30-vuotisjuhlavuoden viestintäkampanjaa.