08.06.2020 | Blogi

Emilia Tuurala: Ammattikorkeakouluissa esiintyvä rasismi tulee tunnistaa, tunnustaa ja poistaa

Minneapolilaisen George Floydin kuolema poliisiväkivallan seurauksena on järkyttänyt maailmaa ja aiheuttanut voimakkaita protesteja. Tapaus on nostanut globaaliin keskusteluun jokapäiväisen rasismin, jota rodullistetut ihmiset kohtaavat niin töissä, koulussa kuin vapaa-ajalla. 

Euroopan unionin perusoikeusviraston (European Union Agency for Fundamental Rights, FRA) (2016) teettämän tutkimuksen mukaan Suomessa esiintyy rasistista häirintää eniten Euroopan maista ja tämän valossa käsitys Suomesta yhdenvertaisuuden mallimaana on virheellinen. Myös huomattava osa suomalaisissa korkeakouluissa opiskelevista opiskelijoista on kohdannut rasismia ja häirintää.

Rasismin kitkemiseksi ja ehkäisemiseksi korkeakouluissa on tehtävä suunnitelmallista ja pitkäjänteistä työtä opiskeluyhteisön inklusiivisuuden eteen. Inklusiivisessa opiskeluympäristössä kaikkia ihmisiä kohdellaan oikeudenmukaisesti ja kunnioittavasti sekä heillä on käytössään yhdenvertaiset resurssit ja mahdollisuudet. Inklusiivinen ympäristö antaa jokaiselle opiskelijalle tilaa ilmaista ja toteuttaa itseään turvallisesti sekä tuoda oman äänensä kuuluviin.

Oppilaitoksissa tapahtuva rasismi voidaan jakaa karkeasti kahteen kategoriaan, institutionaaliseen ja arkipäivän rasismiin. Inklusiivisessa yhteisössä opiskelija uskaltaa tuoda kohtaamansa häirinnän ilmi, ilman pelkoa leimautumisesta tai turvallisuuden tunteensa heikkenemisestä.

AMK-opiskelijoiden arvot ja asenteet -tutkimus (2019) osoitti, että vajaa viidennes (17%) AMK-opiskelijoista on kohdannut opintojensa aikana häirintää. Johonkin vähemmistöön tai vähemmistöihin kuuluvat opiskelijat kokivat häirintää enemmän kuin muut. Erityisesti häirintää kohtasivat opiskelijat, jotka kokivat olevansa jotenkin ulkonäöllisesti (ihonväri, näkyvä vamma, pukeutuminen yms.) poikkeavia valtavirrasta. Lisäksi erilainen etninen tausta ja uskonnollinen tai aatteellinen vakaumus olivat yhteydessä siihen, kuinka todennäköisesti joutuu häirinnän kohteeksi. Nämä opiskelijat olivat useimmiten myös jatkuvan häirinnän uhreina.

Oppilaitoksissa tapahtuva rasismi voidaan jakaa karkeasti kahteen kategoriaan, institutionaaliseen ja arkipäivän rasismiin. Institutionaalinen eli rakenteellinen rasismi ilmenee lainsäädännön avulla tuotettuna ja toteutettuna rasismina. Tällaisia rakenteellisia elementtejä ovat esimerkiksi oppilaitoksien opetuskieli, eri vähemmistöjen ja etnisten ryhmien erilainen kohtelu sekä syrjintä opinnoissa. Arkipäivän rasismi nähdään puolestaan konstruktivistisena, sosiaalisesti rakentuvana ilmiönä. Rasismia tuotetaan ja vahvistetaan arkielämän toiminnoilla, jotka ovat tuttuja ja toistuvia. Oppilaitoksissa tällaisia toimintoja voivat olla esimerkiksi rasistinen puhe luennoilla ja valkoisuuden pitäminen suomalaisuuden normina.

Rasismille ja häirinnälle on korkeakouluissa oltava nollatoleranssi. Jokaiseen häirintätilanteeseen tulee puuttua ja oppilaitoksilla on oltava selkeä linja, miten häirintätilanteissa menetellään. Inklusiivisessa yhteisössä opiskelija uskaltaa tuoda kohtaamansa häirinnän ilmi, ilman pelkoa leimautumisesta tai turvallisuuden tunteensa heikkenemisestä. Inklusiivisessa yhteisössä opiskelijoiden kokemuksia kuunnellaan aidosti ja niihin reagoidaan tarvittavalla tavalla. 

Valkoihoisena kirjoittajana en voi ikinä täysin ymmärtää rodullistettujen ihmisten kokemaa rasismia. Voin kuitenkin tehdä osani ja aktiivisesti puuttua rasistiseen keskusteluun, nostaa esille rasistista toimintaa ja vaikuttaa osaltani rasististen rakenteiden purkamiseen. Voin olla rodullistettujen ihmisten liittolainen ja edistää antirasistista kulttuuria toiminnallani. 

Niin voit myös sinä. Yhdessä saamme muutoksen aikaan.

Emilia Tuurala
viestintäkoordinaattori

Emilia vastaa työssään järjestön viestinnän suunnittelusta ja koordinoinnista. Hänen yhteystietonsa ja kuvauksen siitä, missä asioissa häneen voi olla yhteydessä, löydät nettisivuiltamme.  Ole yhteydessä koska vaan – autamme mielellään asiassa kuin asiassa AMK-opiskelijoihin liittyen!

Instagram: @samok_fin

Twitter: @SAMOK_FIN

Facebook: samok.fin / Suomen opiskelijakuntien liitto – SAMOK ry