Minkälainen on tulevaisuuden kunta AMK-opiskelijan silmin? Kuntavaaleissa valtuustoihin ja varasijoille kipusi vaikuttava määrä ammattikorkeakouluopiskelijoita ympäri Suomen. Kysyin kuudelta tuoreelta kuntapäättäjältä heidän ratkaisujaan kuntien kehittämiseksi ja nuorten osallistamisesta päätöksentekoon. Kirjoittanut: Emmi Paajanen, hallituksen jäsen.

Markus Vierumäki, Emil Bulut, Auli Piiparinen, Anni Koivisto, Jere Nuutinen, Niilo Heinonen

“Halu heiluttaa sivistyksen lippua sai hakemaan valtuustoon”

Opiskelijat hakevat valtuustoihin puhuakseen koulutuksen puolesta, mutta he tahtovat vaikuttaa myös kaikkien kuntalaisten arkeen omalla asiantuntemuksellaan.

Tradenomiksi Karelia ammattikorkeakoulussa opiskeleva Jere Nuutinen (kesk.), tahtoo sivistyksen puolesta puhumisen lisäksi rakentaa Joensuusta kestävän luontosuhteen kaupunkia, joka toteutuessaan toimii täysin uusiutuvalla energialla. Hän liputtaa myös puurakentamisen sekä pyöräilyn edistämisen puolesta.

Koulutuksesta ja kaupunkirakenteesta puhuvat myös oululainen rakennusarkkitehdiksi opiskeleva Niilo Heinonen (kok.) ja vantaalainen tradenomiopiskelija Emil Bulut (vihr.).

“Uskon, että alani antaa hyvät lähtökohdat kaavoitukseen ja rakentamiseen liittyvään päätöksentekoon ja tausta koulutuspolitiikassa koulutuskysymyksistä päättämiseen. Kaupunkisuunnittelu ja koulutus tulevat olemaan kuntien tärkeimpiä tehtäviä sote- ja maakuntauudistuksen jälkeen”, Heinonen muistuttaa. “Edullinen asuminen ja viihtyisä vihreä kaupunkirakenne ovat erityisen hyviä asioita AMK-opiskelijoille”, mainitsee Metropolia Ammattikorkeakoulussa opiskeleva Bulut.

Suomen parasta opiskelukaupunkia rakentamassa

“Lahden infrastruktuuria tulee kehittää niin, että Lahdesta tulee aito opiskelijakaupunki”, sanoo johtamisen ja viestinnän tradenomiksi opiskeleva Markus Vierumäki (kok.). “Lahden ammattikorkeakoulu siirtyy uudelle kampukselle Mukkulan kaupunginosaan, ja sinne tarvitaan suunniteltua enemmän opiskelija-asuntoja ja opiskelijapalveluita. Jos tahdomme Lappeenrannan Skinnarilan kaltaisen kampusalueen, pitää kaupungin panostaa myös liikuntapaikkoihin- ja palveluihin, opiskelijahintaiseen joukkoliikenteeseen sekä kevyen liikenteen väyliin.”

Niilo Heinosen mielestä maan viidenneksi suurimman kaupungin Oulun pitää tavoitella Suomen parhaan opiskelukaupungin asemaa. “Tämä tarkoittaa muun muassa edullisia vuokra-asuntoja, toimivaa joukkoliikennettä, kattavaa pyörätieverkkoa sekä monipuolista ja laadukasta koulutustarjontaa. Oulun keskustan elävöittäminen ja Linnanmaan opiskelijamäärän kasvuun varautuminen täytyy pitää työlistalla.” Vierumäen ja Heinosen lisäksi myös Bulut nostaa esiin joukkoliikenteen tärkeyden. “Minulle on tärkeää edistää toimivaa ja edullisempaa joukkoliikennettä, eli olla mukana parantamassa HSL:n palveluita.”

Toimivat työelämäyhteydet ovat myös tuoreiden kuntapäättäjien tehtävälistalla. “Vantaan tulee pitää isona työnantajatahona huoli, että AMK-opiskelijoiden erityisosaaminen huomioidaan ja otetaan käyttöön työmarkkinoilla”, Bulut vaatii.

Vierumäki uskoo yritysten toimintaedellytysten parantamisen olevan ratkaisu. “Lahden pitää olla alue jossa korkeakoulujen on helppo toimia ja kasvaa. Kaupungin täytyy kyetä houkuttelemaan yrityksiä ja elinkeinoelämää.” Myös Nuutinen puhuu opiskelijoiden ja yritysten yhteistyön puolesta: “Kaupungin on aktiivisesti pyrittävä luomaan kohtaamispaikkoja opiskelijoiden ja yksityisen sektorin välille.”

Toimiva varhaiskasvatus ja perusopetus tarjoavat lähtökohdat tulevaisuudelle

Suurimmassa osassa Suomen kunnista ei ole tarjolla korkeakoulutusta. Leppävirtalainen Auli Piiparinen (kesk.) ja utsjokinen Anni Koivisto (sd.) opiskelevat muualla, mutta kokevat siitä huolimatta tärkeäksi olla mukana vaikuttamassa kotikuntiensa asioihin.

Kumpikin valtuutettu tahtoo edistää koulutusta omassa kunnassaan: Koivisto haluaa vahvistaa koulutusmahdollisuuksia ja saamenkielisiä palveluita, Piiparinen puolestaan näkee paikallisen lukion säilyttämisen ehdottomana tekijänä kunnan elinvoimalle.

“On tärkeää että kunnassa on nimenomaan nuoria päättäjiä. Opiskelijana olen hyvin kartalla koulutukseen liittyvistä kysymyksistä ja hahmotan miten varhaiskasvatus ja perusopetus vaikuttavat valmiuksiin menestyä myöhemmin elämässä”, painottaa sosionomiksi Vaasassa opiskeleva Koivisto.

“Muualla korkeakouluissa opiskelevilla on näkökulmia siihen miten oma kotikunta voi houkutella takaisin korkeasti kouluttautuneita asukkaita. On ensiluokkaisen tärkeää miettiä esimerkiksi minkälaisia vapaa-ajan mahdollisuuksia kaivataan töiden rinnalle”, pohtii Helsingissä Haaga-Helia ammattikorkeakoulussa liiketaloutta opiskeleva Piiparinen. “Ainoana Leppävirran opiskelijavaltuutettuna tahdon olla puhumassa myös heidän puolestaan, jotka eivät tällä hetkellä Leppävirralla asu. Toivottavasti tulevaisuudessa!”

Koivisto ja Piiparinen mainitsevat molemmat nuorisovaltuuston tärkeyden. Koivisto tahtoo parantaa nuorten vaikutusmahdollisuuksia ja turvata nuorisovaltuustolle kuuluvan aseman päätöksenteossa. Piiparisen kotikunnassa nuorisovaltuustoa ollaan perustamassa ensimmäistä kertaa. “Nuorisovaltuuston rakentaminen ja sitä kautta mahdollisuus tulla nuorena kuulluksi on todella kaivattua kuntaamme”, hän kiittelee.

Miksi nuoria ei kiinnosta äänestää?

Vuoden 2012 kuntavaaleissa äänioikeuttaan käytti vain alle kolmasosa 18–25-vuotiaista. Koiviston mukaan pettymys päättäjiin voi vaikuttaa siten etteivät nuoret usko omalla äänellään olevan vaikutusta. “Nuoret eivät myöskään välttämättä hahmota riittävän hyvin, miten politiikka vaikuttaa omaan arkeen.” Niilo Heinonen allekirjoittaa Koiviston väitteen. “Politiikka on kitketty tehokkaasti pois nuorten arjesta – kouluista. Perus- ja ammattikouluissa, lukioissa ja korkeakouluissa politiikkaa pelätään, eikä sitä päästetä koulun seinien sisäpuolelle”, hän moittii. Myös Markus Vierumäki kritisoi peruskouluja ja lukioita politiikan ja päätöksenteon ohittamisesta. “Jos tuttavapiirissä ei satu olemaan ketään poliittisesti aktiivista, on äänestämällä vaikuttaminen helppo ohittaa”, hän toteaa.

“Lahdessa valtuutettujen keski-ikä on niin pilvissä, etteivät nuoret välttämättä koe päätöksenteon kuuluvan heidän maailmaansa,” Vierumäki jatkaa. Auli Piiparinen nostaa esille saman huolenaiheen. “Nuoria ei aktivoida mukaan toimintaan. Etenkin pienillä paikkakunnilla koetaan että nuoret lähtevät täysi-ikäisinä muualle opiskelemaan, joten miksi houkutella heitä mukaan? Tuo maaginen 18 ikävuoden rajapyykki pitäisi tässä kohtaa unohtaa, ja aloittaa päätöksentekojärjestelmän selventäminen lapsille jo alakoulussa,” hän vaatii.

Emil Bulutin mukaan poliittinen järjestelmämme piilottaa päätökset ihmisiä lannistavan päätöksenteon taakse: “Uskon, että lähidemokratian lisääminen ja läpinäkyvyyden vahvistaminen antaisivat myös nuorille enemmän syitä äänestää.” Jere Nuutisen mielestä perinteistä puoluepolitiikkaa ei nähdä trendikkäänä tapana vaikuttaa. “Politiikka on muuttunut. Nuoret ovat yhä kiinnostuneempia yksittäisistä poliittista teemoista, kuten kasvisruoasta ja seksuaalivähemmistöjen oikeuksista,” hän pohtii. “Puolueiden ja poliitikkojen tulisi puhua enemmän nuorille tärkeistä asioista ja ottaa rohkeasti kantaa myös yksittäisiin poliittisiin aiheisiin.”

Otetaan vielä viimeisenä perinteiset lupaukset kuntalaisille!

“Haluan omalla toiminnallani innostaa myös muita nuoria vaikuttamaan asioihin. Tämän valtuustokauden tärkein tavoite Utsjoella on korjata kunnan surkea vuokra-asuntotilanne”, sanoo Koivisto. Piiparinen lupaa puhua ennen kaikkea nuorten puolesta. “Maksuton ehkäisy alle 25-vuotiaille ja lähiruoan lisääminen palveluissa ovat askelia kohti tulevaisuuden vetovoimaista Leppävirtaa!”

Nuutinen lupaa tehdä politiikkaa nuorten silmin. “Politiikkaa, joka heijastaa ikäluokkamme kokemuksia ja arvoja. Lupaan jatkossakin puhua politiikkaa koulun käytävillä ja ottaa rohkeasti vastaan erilaisia mielipiteitä.” Myös Bulut lupaa olla jokaisen opiskelijan tavoitettavissa. “Jos sinulla on minulle ehdotuksia tai palautetta, jota voin viedä eteenpäin päätöksenteossa, niin ole rohkeasti yhteydessä!” hän kehottaa.

Vierumäki lupaa vaikuttaa parhaansa mukaan aiheisiin joita hän nosti kampanjassaan esiin. “Koulutukseen ja opiskelijoihin panostaminen, Lahdesta Suomen urheilupääkaupunki sekä lisää kämppiä ja helppoa liikkumista”, hän tiivistää. Heinonen aikoo tehdä kaikkensa, jotta Kotkantien ja Teuvo Pakkalan kadun kampusten muutto Linnanmaalle huomioidaan alueen kaavoituksessa, palveluissa ja liikenteen suunnittelussa. “Lupaan myös olla aktiivisesti läsnä opiskelijabileissä!”

Haastateltut

Emil Bulut, vihr.
Varavaltuutettu
Vantaa, n. 219 000 asukasta
Äänimäärä: 332
Kampanjabudjetti: n. 1000 euroa
Ikä: 23
Metropolia Ammattikorkeakoulu, tradenomi

Niilo Heinonen, kok.
Valtuutettu
Oulu, n. 200 000 asukasta
Äänimäärä: 321
Kampanjabudjetti: n. 1300-1500 euroa
Ikä: 22
Oulun ammattikorkeakoulu, rakennusarkkitehti
OSAKOn vaalilautakunnan puheenjohtaja, Nuorisoasuntoliiton liittohallituksen varajäsen

Anni Koivisto, sd.
Valtuutettu
Utsjoki, n. 1200 asukasta
Äänimäärä: 31
Kampanjabudjetti: n. 100 euroa
Ikä: 25
Vaasan ammattikorkeakoulu, sosionomi
Suomen opiskelijakuntien liitto SAMOKin puheenjohtaja

Jere Nuutinen, kesk.
Valtuutettu
Joensuu, n. 75 000 asukasta
Äänimäärä: 173
Kampanjabudjetti: n. 1400 euroa
Ikä: 23
Karelia ammattikorkeakoulu, tradenomi
Keskustanuorten liittohallituksen jäsen

Auli Piiparinen, kesk.
Valtuutettu
Leppävirta, n. 9800 asukasta
Äänimäärä: 152
Kampanjabudjetti: n. 300 euroa
Ikä: 21
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu, tradenomi
Keskustan Opiskelijaliiton liittohallituksen jäsen, Helgan edustajiston varajäsen

Markus Vierumäki, kok.
Varavaltuutettu
Lahti, n. 119 000 asukasta
Äänimäärä: 207
Kampanjabudjetti: n. 1000 euroa
Ikä: 25
Lahden ammattikorkeakoulu, tradenomi
Kokoomusnuorten varapuheenjohtaja