15.09.2017 | Blogi

SAMOK

Paljon mausteita kopo-sopassa – vältetään kuitenkin kitkeriä makuja

Suomen Yrittäjät julkaisivat tällä viikolla (12.9.) koulutuspoliittiset teesinsä. Kuten moni muukin taho, SY haluaa antaa oman näkemyksensä siihen millaista korkeakoulutuksen pitäisi olla ja millainen sen lopputuote on – kaikki tämä tietenkin asiaa omasta näkökulmastaan tarkastellen.

Vaikka julkaisu ei valtavaa julkisuutta olekaan niittänyt, on se muutamien koulutuspoliitiikan asiantuntijoiden keskuudessa herättänyt paljonkin lähinnä kriittistä keskustelua.

 

Korkeakoulutusta hyväosaisille?

Suomen Yrittäjien koulutuspoliittisten teesien näkökulma tuntuu kumpuavan hyväosaisten maailmasta. Se on rakennettu ajatukselle, että korkeakoulutus koskee ihmisiä joilla on kannustava tausta sekä hyvät kyvyt ja resurssit hakeutua ja käydä läpi korkeakoulu. Teesejä lukiessa joutuu useassa kohtaa miettimään, miten esimerkiksi työssäkäyvä tai vaikka yksinhuoltaja esitetyssä mallissa pärjäisi. Mutta SY:n tavoitteena onkin yrittäjyyttä ja yrityksiä palveleva korkeakoulutus, jossa esimerkiksi korkeakoulutuksen sosiaaliset vaikutukset yhteiskunnassa tuntuvat unohtuvan?

Yrittäjien tavoite kansainvälisyyden kasvattamisesta on hyvä ja kannatettava. SY lähestyy asiaa melko pakottavasti unohtaen opiskelijoiden monipuoliset elämäntilanteet. Pakollinen vaihtojakso ulkomailla ei sovi esimerkiksi heille, jotka elättävät itsensä työnteolla tai ovat perheellisiä. Kansainvälisyysjakso, joka on mahdollista suorittaa myös kotimaassa, kasvattaisi myös korkeakouluopiskelijoiden kv-taitoja mutta mahdollistaisi jouston opiskelijan elämäntilanteen mukaan.

 

Työuria pidennettävä – lukukausimaksut eivät siinä auta

Huono-osaisten mahdollisuus korkeakoulutukseen muistetaan tälläkin kertaa mainita ilman tarkempaa suunnitelmaa tai ehkä edes ymmärrystä siitä, miten voidaan varmistaa huonommalta taloudelliselta taustalta ponnistavan valmius esimerkiksi ottaa lainaa opintoja varten. Samalla kuitenkin uskotaan, että maksut toisivat lisärahoitusta koulutukseen. OECD:n vertailujen mukaan Suomen korkeakoulutukseen laitetaan suhteessa muihin maihin paljon julkista rahoitusta. Kyynisempi voisi uskoa, että maksujen käyttöönotto johtaisi suoraan julkisen rahoituksen laskuun.

Yrittäjyyden ja työnteon kannattajiksi Suomen Yrittäjillä on yllättävän negatiivinen suhtautuminen opiskelijoiden työntekoon. Opiskelijoiden halutaan valmistuvan nopeammin, että työurat pidentyisivät. Suomalaisten opiskelijoiden suurin syy valmistumisen viivästymiseen on kuitenkin – mikäpä muu kuin – työnteko. Työura siis vain tiivistyisi valmistumisen jälkeiseen aikaan, pidentymisestä ei olisi takeita.

Sen sijaan matalalla sosioekonomisella taustalla koulutukseen ponnistaminen saattaa viivästyä, jos ennen opintoja pyritään säästämään rahaa maksuihin lainannostamisen sijaan. Suomalainen korkeakoulusta valmistunut työllistyy melko hyvin koulutustaan vastaavaan työhön toisin kuin kansainväliset kollegansa, jotka nopean valmistumisen jälkeen usein tekevät pitkään huonolla palkalla harjoitteluja ennen kuin pääsevät kunnon työsuhteeseen. Tällainen valmistuneiden halpa työllistäminen ei ole opiskelijan eikä yhteiskunnan etu eikä meidän tulisi sitä Suomessa tavoitella!

Ammattikorkeakoulutuksen asema yrittäjien ohjelmassa hämmentää. Toisaalta halutaan säilyttää työelämälähtöiset tutkinnot, toisaalta teeseistä tuntuu täysin unohtuneen ammattikorkeakoulujen tekemä tutkimus- ja kehitystyö, jota tehdään erityisesti pk-yritysten kanssa. Perustutkimuksen kyllä vaaditaan toimivan yritystoiminnan hyödyksi.

On tietenkin hyvä, että eri tahoja kiinnostaa korkeakoulutuksen kehittäminen ja erilaiset näkemykset tuovat ajoittain jotain uuttakin keskusteluun. Näistä erilaisista näkökulmista tulisi rakentaa koulutusjärjestelmää, joka palvelee koko yhteiskuntaa, ei vain yhtä ryhmää. Suomessa on kuitenkin edelleen hyvä korkeakoulutusjärjestelmä, jota ei välttämättä tarvitse näin radikaalisti laittaa uusiksi että se menestyisi jatkossakin.

 

Anniina Sippola,
koulutuspoliittinen asiantuntija