Sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus tarkoittaa, että kullekin sukupolvelle varmistetaan vähintään edeltävän sukupolven tasoiset toimintaedellytykset. Tämän perusehtona on jokaisen edeltävän sukupolven sisäinen oikeudenmukaisuus.

Nuorisobarometri 2016 selvitti Suomessa asuvien nuorten näkemyksiä tulevaisuudesta. Työ herättää barometrin mukaan nuorissa pelkoja: riittääkö tulevaisuudessa työpaikkoja ja miten jaksaa yhä vaativammaksi muuttuvassa työelämässä? Kyynisyyden ja epäluottamuksen nopea lisääntyminen nuorten keskuudessa on yksi barometrin keskeisiä havaintoja.

Opiskelijoilla on YTHS:n terveystutkimuksen mukaan runsaasti mielenterveysongelmia. Diagnosoidun masennuksen ja ahdistuneisuushäiriöiden osuus on merkittävästi lisääntynyt vuodesta 2000 alkaen. Tutkimukseen vastanneista 30 % koki psyykkisiä vaikeuksia. Opiskelijoista kolmannes koki runsaasti stressiä. Naiset kokivat yleisemmin opiskelu-uupumista kuin miehet.

Syntyvyys Suomessa on laskenut useita vuosia peräkkäin. Ensimmäisen lapsen hankinta siirtyy yhä myöhäisemmäksi. Lapsia myös halutaan aiempaa vähemmän, yksilapsisten perheiden suosio kasvaa ja lapsettomuuden ihanne on kohonnut. Nämä tiedot ovat Väestöliiton perhebarometrista 2015. Barometrin tekijät arvioivat, että yleisellä ilmapiirillä on oma vaikutuksensa lastenhankintaan ja toiveisiin.

Perheellistyminen esitetään monesti kielteisessä valossa, eikä nuorten aikuisten referenssiporukassa ole mallia lastenhankinnasta. Moni kokee lapsen saamisen riskinä opiskelujen etenemisen tai työelämässä menestymisen kannalta. Monilapsista perheistä isolla osalla on toimeentulovaikeuksia.

Tämä aika ei selvitysten valossa rohkaise nuoria perheen perustamiseen. Työn ja perheen yhteensovitusta koskevassa keskustelussa korostetaan valtion ja työantajien kustannusnäkökulmaa ja työurien maksimointia. Opiskelijoiden sukupolvelta vaaditaan älyllisesti ja emotionaalisesti paljon: opintojen tiivistämistä, omien lasten kotihoitojaksojen lyhentämistä, vaativiin tehtäviin hakeutumista ja työvuosien lisäämistä. Näillä ehdoilla eläke voisi aikanaan turvata toimeentulon. Asenneilmapiiristä on esimerkkinä nuorten vanhempien syyllistäminen jopa toisten vanhempien ja ystävien kanssa vietetyistä yhteisistä kahvihetkistä. Läheisten ihmissuhteiden merkitys elämää kantavana voimana näyttää unohtuvan.

Väestöliiton linjaus perheen perustamiseen on, että jokaisella aikuisella tulisi olla mahdollisuus päästä lapsitoiveeseensa eli saada toivomansa määrä lapsia. Myös lapsettomana yksin tai parisuhteessa eläminen on aivan yhtä hyväksyttävä valinta.
Lapsen huoltaminen ja kasvattaminen aikuiseksi on lähes kahden vuosikymmenen projekti. Jokaisella syntyvällä lapsella tulee olla mahdollisuus hyvään elämään. Lapsiköyhyyden varjo on pitkä.

Perhepolitiikassa olennaista on tuen pitkäjänteisyys ja kohtuullinen taso. Yksi konkreettinen teko johdonmukaisen perhepolitiikan alueella olisi opintotukileikkausten korjaaminen lisäämällä opintotukeen huoltajakorotus. Se viestisi myös yhteiskunnan hyväksyntää joidenkin nuorten rohkealle ratkaisulle hankkia lapsia opintojen aikana.

Politiikan, talouden ja työmarkkinoiden päätöksentekijöiden on hyvä muistaa ilakoivien abiturienttien penkkariautoon maalaama lausahdus: ”Tulevaisuutenne on hyvissä käsissä – meidän käsissämme!”

Eija Koivuranta
toimitusjohtaja
Väestöliitto