Moni asettaa helposti itselleen todella korkean riman työelämässä, olipa kyseessä sitten millainen työsuhde tahansa. Suoritukselle asetettu rima on liimattuna kattoon, joten sitä on liki mahdoton ylittää, ja työpanoksen täytyy olla 110-prosenttista.

Olen aina ollut työelämässä kova suorittaja. Se tarkoittaa epärealistisia odotuksia oman osaamisen, tietotaitojen ja käytännön asioiden suhteen. Aina pitäisi venyä ja paukkua työtehtävien mukaan, ottaa aina se yksi ylimääräinen tehtävä tai työvuoro. Odotan itseltäni täydellistä osaamista asioista jo ensimmäisenä päivänä. Se ei ole kenellekään haitaksi, vai mitä? No ei nyt ihan niinkään. 

Hyviin työelämän taitoihin kuuluu kuitenkin omien rajojen ja vapaa-ajan kunnioittaminen. Ahkeraan työkulttuuriin liitetään usein työ ennen kaikkea- asenne ja omista rajoista joustaminen uupumuksen uhalla. Jos muutkin pystyvät sellaiseen, kyllähän minäkin!

Sitten ollaankin ainakin seuraavat kolme päivää burnoutin partaalla.

Olenkin usein työelämässä ehkä liiankin ankara itselleni. Tämä korostui erityisesti harjoittelun aikana. Jo ensimmäisen viikon jälkeen odotin itseltäni samaa osaamista ja asiantuntijuutta kuin muilla SAMOKissa oli – jokaiselta osa-alueelta. En usko, että kukaan odotti minulta täydellisyyttä tai asiantuntijan tietämystä – paitsi minä itse. Miksi ihmeessä ajattelen näin, kysyin itseltäni. Työharjoitteluun tullaan oppimaan, eihän kukaan ole seppä syntyessään!

On huomattavasti mielekkäämpää tehdä työtehtäviä, jos puistaa harteiltaan epärealistiset odotukset omasta osaamisestaan. Pitää siis vain repiä se kattoon liimattu rima irti, heittää keltanokkalakki päähän ja olla avoin oppimaan. Työhön on helpompaa keskittyä, kun antaa itselleen tilaa ja kärsivällisyyttä.

SAMOKissa olen ollut osana turvallista ja ymmärtäväistä työyhteisöä, jossa apua on aina saatavilla, eikä ketään jätetä yksin. Lähtö on haikeaa, sillä olen viihtynyt erittäin hyvin. En alussa oikein tiennyt, mitä odotuksia minulla oli, mutta näin loppua kohden kiinnostus järjestötoimintaa kohtaan on herännyt. SAMOK oli innostava ja kannustava paikka suorittaa harjoittelu.

Harjoittelupaikkani on ollut minulle merkittävä virstanpylväs urapolulla, ja olen saanut paljon konkreettista irti vain kolmessa kuukaudessa. Monipuoliset tehtävät ja projektit itselle tärkeiden asioiden parissa ovat värittäneet harjoitteluani. Koen, että olen saanut varsin perusteelliset valmiudet työskennellä viestinnän parissa tulevaisuudessakin. Vankasti journalismiin suuntautuneelle urapolulle on ilmestynyt uusi tienhaara, jonne voin halutessani kulkea.

Tärkein asia, minkä olen kuitenkin oppinut on kuitenkin jotain, joka on arvokasta ja jokaisella elämän osa-alueella hyödynnettävää – minä saan olla armollinen itselleni. Minun ei tarvitse tietää kaikkea sillä siunaaman sekunnilla, kun astun uuteen työpaikkaan sisälle. Kaiken oppii aikanaan.

Haluankin siis lämpimästi kiittää SAMOKin henkilöstöä ja vuoden 2022 hallitusta ystävällisyydestä, avusta ja kannustuksesta. Olen ollut koko syksyn todella tyytyväinen ensimmäiseen harjoittelupaikkaani, ja oppinut kolmessa kuukaudessa enemmän, kuin olisin ikinä kuvitellutkaan. Tulen vaalimaan muistoja ajastani täällä pitkään. Tästä on hyvä jatkaa eteenpäin.

Kiitos!