Arvoisa puheenjohtaja, ärade ordförande,
Arvon liittokokousväki, ärade förbundsmöte,

Suomen opiskelijakuntien liitto – SAMOK; yli 155 000:n ammattikorkeakouluopiskelijan edustajat kokoontuvat näiden kahden päivän aikana yhdessä päättämään liiton tulevaisuudesta, ja ennen kaikkea niistä linjoista, joiden suuntaan ammattikorkeakouluopiskelijoiden tulevaisuutta halutaan viedä. Olemme kulkeneet kriisistä toiseen ja korona on vienyt meidät yhä vahvemmin virtuaalimaailmaan, mutta nyt; vihdoinkin pääsemme kokoontumaan fyysisesti yhteen. Aivan mahtavaa nähdä teidät kaikki täällä tänään.

Kriisien aika ei kuitenkaan valitettavasti ole ohi. Euroopassa käydään epäoikeutettua sotaa josta kärsivät kymmenet miljoonat ihmiset. Näiden ihmisten joukossa on myös yli miljoona korkeakouluopiskelijaa, joilta on suoraan viety oikeus koulutukseen, sivistykseen ja tulevaisuuteen. Ukrainan lisäksi muuallakin Euroopassa ja maailmalla taistellaan perusihmisoikeuksien puolesta. Opiskelijat esimerkiksi Iranissa ja Valko-Venäjällä ovat joutuneet viranomaisten väkivallan uhreiksi mieltä osoittaessaan. Hyökkäys näitä korkeakouluyhteisöjä kohtaan on paitsi väkivaltaa, mutta samalla myös hyökkäys sananvapautta sekä opiskelu- ja opetusoikeutta vastaan. Me Suomessa olemme etuoikeutetussa asemassa ja meidän tulee toimia myös sen mukaan. Suomen on tuettava vainoa ja väkivaltaa pakenevia opiskelijoita perustamalla Students at Risk -järjestelmä. Ohjelman avulla esimerkiksi poliittisen vainon kohteeksi joutuneet ihmisoikeusaktivistit voisivat jatkaa opintojaan Suomessa.

Vaikka tilanne maailmalla ja Euroopassa onkin hyvin huolestuttava, meillä ei kotimaassammekkaan ole kaikki kunnossa. Lapset, nuoret ja opiskelijat kärsivät mielenterveyden haasteista epävarman tulevaisuutensa edessä. Pandemia on todella jättänyt jälkensä, mutta uskallan väittää, että monikaan ei kuitenkaan käsitä sitä, kuinka suureksi mielenterveyspommi on kasvanut viimeisen 20 vuoden aikana ja sen sytytyslanka on pian palanut loppuun. Tulevat, nykyiset ja pandemian kynnyksellä valmistuneet opiskelijat olivat uupuneita jo ennen pandemiaa, mutta nyt ongelmat ovat entistäkin suurempia.

Mielenterveyshaasteiden rinnalla kulkee huoli toimeentulosta. Opiskelijoiden talous on tiukilla ja monet joutuvat jopa päivittäin miettimään, onko varaa ruisleipään. Opiskelijat kamppailevat työnteon ja opintojen yhteensovittamisen kanssa. Riittämätön opintotuki painostaa opiskelijoita työntekoon, mikä hankaloittaa opintojen suorittamista määräajassa. Opinnot ovat täysipäiväistä työtä, mutta niiden rinnalla on toimeentulon turvaamiseksi lähes pakko tehdä palkkatöitä; joten ei ole ihme, että opiskelijat ovat uupuneita. Töiden teon rinnalla paine valmistua ajallaan on valtava. Opintolainahyvitys ja opintotukikuukausien vähyys asettaa paineita valmistumiselle ja toisaalta opintojen viivästyminen lisää paineita työntekoon, jolloin oravanpyörä on valmis.

Under de senaste åren har studerande i Finland och utomlands levt från den ena krisen till den andra. Världen, till och med nära i Europa, är i krig och miljontals studerande lider. I vårt eget land är ungdomar och studerande utmattade och försöker hantera psykiska problem i vardagen. Utmaningar som rör den psykiska hälsan lindras inte av de problem som uppstår på grund av pressen att försörja sig och studera. Vi måste vara medvetna om att Finland är ett privilegierat land, och göra vårt bästa för att hjälpa till, både internationellt och nationellt.

Hyvät ammattikorkeakouluopiskelijat,
goda yrkeshögskolestuderande,

Kuten sanoin jo aiemmin, mielenterveyspommi on räjähtämässä. Nykyisillä opiskelijoilla hyvinvointivajetta on kertynyt vuosikaudet ja nyt ajamme samaan kierteeseen yhä nuorempia opiskelijoita. Toimintatapoja on muutettava ja haaste on valtava, mutta meillä on monia työkaluja, joilla vastata tähän haasteeseen. Yksikään ratkaisu ei riitä enää yksinään, vaan tarvitaan moniammatillista ja -portaista tukea. Tarvitaan varhaista puuttumista, opiskelijoiden tukemista, matalan kynnyksen apua ja sujuvaa hoitoa. On ensisijaisen tärkeää, että korkeakouluissa on riittävästi kuraattori ja psykologipalveluita. Yhteistyö ja hoitoonohjaaminen on oltava sujuvaa ja on pidettävä huolta ettei opiskelijaa voida pudottaa YTHS:n ja hyvinvointialueiden palveluiden väliin. Mielenterveyskriisiä ei kuitenkaan ratkaista vain avulla, tuella tai hoidolla sillä suorituskeskeisen yhteiskunnan rakenteista löytyy paljon korjattavia asioita.

Suomen korkeakoulutus on ollut vuosien ajan edellä muita ja erittäin arvostettua. Suomen hallituksen koulutustavoitteena on, että vuonna 2030 puolet nuorista olisi korkeakoulutettuja. Vaikka koulutus on aina ollut Suomen ylpeydenaihe, on koulutustasomme jäänyt jälkeen. OECD -vertailun mukaan korkeakoulutus laajenee kansainvälisesti, mutta Suomi poikkeaa tästä kansainvälisestä kehityksestä. Vuonna 2000 Suomi oli OECD-maiden korkeimmalle listattujen joukossa, nyt selvästi keskitason alapuolella, Chilen ja Turkin tasolla. Koulutuksesta on leikattu, koulutusta on muutettu ja koulutus laahaa jäljessä siitä, mitä siltä on Suomessa totuttu odottamaan. Aloituspaikkojen määrää nostetaan ilman riittäviä resursseja. Valmistumisen viivästyminen syystä tai toisesta ja kilpailu aloituspaikkojen määrästä rokottavat niin opiskelijaa kuin korkeakouluakin. Nämä ovat osa suurta oravanpyörää, jossa jokainen, opiskelijasta korkeakouluun, syö kädestä suuhun. Korkeakoulujen resurssit tukipalveluiden ja ohjauksen puolesta ovat vähissä, ja resurssit vähenevät entisestään, kun valmistumisajoista ja aloituspaikoista ei makseta täysimääräisesti. Valmistuminen viivästyy monesti juurikin tuki- ja ohjauspalveluiden puuttuessa opiskelijoiden arjesta. On siis selvää, että resursseja on lisättävä, jotta Suomen koulutustaso pystytään nostamaan takaisin sille kuuluvaan asemaan.

Ensi vaalikaudella keskusteluissa tulee mitä luultavimmin olemaan korkeakoulutuksen maksullisuus. Jo vuosia keväisin on vilauteltu ajatusta maksullisista tutkinnoista, mutta tutkintojen maksullisuus on kuopattu yhtä nopeasti kuin se on Twitterissä esiteltykin. Nyt tilanne on toinen. Eduskuntavaalien alla on tullut esille avauksia toisen tutkinnon maksullisuudesta ja ensi vuonna tullaan varmasti käymään vakavia keskusteluja siitä, tulisiko korkeakoulututkinnon tai esimerkiksi toisen samanarvoisen tutkinnon olla maksullinen.

Suomalaisella korkeakoulutuksella on mahdollisuudet olla maailman parasta, mutta sitä ei tule tavoitella opiskelijoiden kustannuksella. Ammattikorkeakouluissa on valtava potentiaali hyödyntämättä. TKI-investointeja on viime vuosina jaettu valtavasti, mutta ei juurikaan ammattikorkeakouluille. Ammattikorkeakouluista valmistuu vuosittain loistavia ammattilaisia ja meillä kehitetään vastauksia valtakunnallisiin ja maailmanlaajuisiin ongelmiin. Olemme löytäneet ratkaisuja hillitsemään ilmastonmuutosta ja ratkaisuja auttamaan energiakriisin partaalla. Meillä ammattikorkeakouluissa on osittain pandemian aiheuttamana tehty valtavia digiloikka, kehitytty ja kehitetty uusia toimintatapoja tulevaisuuden työskentelyyn. Olemme kehittäneet uutta, niin opetukseen kuin työntekoon ja teemme myös jatkuvasti uusia aluevaltauksia. Uusia kriisejä tulee jatkossakin, mutta kysymys onkin siitä, kuinka niihin vastataan. Ammattikorkeakoulut ovat ketteriä ja uudistumiskykyisiä ja siellä koulutetaan joka päivä tulevaisuuden asiantuntijoita vastaamaan yhteiskunnan erilaisiin haasteisiin, terveydenhuollosta kyberympäristöihin.

Det är nu som vi måste hitta lösningar till klyftan i studerandes välfärd. Inget enskilt alternativ är längre tillräckligt, utan det behövs en mångfacetterad strategi. Också högskoleutbildningens situation behöver nya lösningar. Utbildningen i Finland har varit en av de bästa i världen, men i verkligheten är situationen i dag en helt annan. Bristen på resurser och investeringar har haft en stor inverkan på utbildningens kvalitet och stödtjänsterna för studenterna. Vi har en enorm potential att utveckla och reformera samhället och hitta lösningar på kriser, men det kräv tillräckliga resurser för att lyckas.

Arvon opiskelijakunnat, ärade studerandekårens,
Arvoisat sidosryhmät,

Ensi vuosi on todellinen vaikuttamistyön vuosi. Ensi vuonna valitaan seuraavat päättäjät eduskuntaan ja valmistellaan uusi hallitusohjelma, joka näyttää suunnan seuraaville vuosille. Tässä on paikka, jolloin voimme vaikuttaa siihen, että tulevaisuuden työntekijät ovat parhaissa voimissaan ja omaavat valtavan tietotaidon työelämään. Opiskelijoiden toimeentulon korjaamisen aika on nyt. Opiskelijoiden tulee saada riittävä tuki täysipäiväiseen ja laadukkaaseen opiskeluun. Seuraavaan hallitusohjelmaan on mahdollisesti tulossa kirjaus opintotukijärjestelmän kokonaisuudistuksesta. Ja vaikka ei tulisikaan, on tehtävä työtä sen eteen, että opintotuen ostovoima palautetaan aiemmalle tasolleen; ja, että opintotuki riittäisi koko opintojen ajan eikä opiskelija joutuisi tekemään opintojen ohella töitä oman hyvinvointinsa kustannuksella. On tärkeää, että opiskelijoille annetaan mahdollisuus epäonnistua ja elää itselleen sopivaa arkea.

Ensi vuoden toimijoilta, niin liitossa kuin opiskelijakunnissa, vaaditaan paljon. AMK-opiskelijaliike tarvitsee edustajat, jotka tuovat meidän kaikkien äänen kaikkein voimakkaimmin kuuluviin. Vaalien alla tavataan satoja ihmisiä, yritetään tuoda jokaiselle päättäjälle ja heidän avustajalle ymmärrys ammattikorkeakoulutuksen ja ammattikorkeakouluopiskelijoista.

Euroopan unionissa ensi vuosi on teemaltaan taitojen vuosi, englanniksi year of skills. jolloin meidän tulee myös kuulua ja näkyä yhtenäisenä korkeakoululiikkeenä Euroopan tasolla. Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen ilmoitti vuosittaisessa puheessaan syyskuussa, että ensi vuonna EU:ssa keskitytään muun muassa parantamaan eurooppalaisten digitaalisia taitoja sekä investoimaan koulutukseen ja jatkuvaan oppimiseen. Meidän tulee paitsi panostaa koulutukseen, myös keskittyä siihen, että Eurooppa on houkutteleva työpaikka Euroopan ulkopuolelta tuleville. SAMOKin kannalta oleellisin viesti oli kuitenkin korkeakoulutukseen panostaminen. Saamme odottaa komissiolta uusia aloitteita ja mahdollisuuksia edistää edellä mainittuja tavoitteita. Viime vuosina EU onkin tehnyt monia aloitteita korkeakoulutuksen saralla, joista yhtenä olennaisimpana mainittakoon eurooppalaiset korkeakouluverkostot, joissa Suomesta jo viisi ammattikorkeakoulua on mukana. Koska korkeakoulutuksen rooli EU:n harjoittamana politiikan alana on nostanut merkitystään, on oleellista, että kevään 2024 europarlamenttivaaleissa saamme Suomelle meppejä, joilla on kiinnostus ja kyky olla vaikuttamassa EU:n korkeakoulupolitiikkaan etujemme mukaisesti.

Även om SAMOK och studerandekårerna ständigt arbetar för att påverka är nästa år på många sätt en av de viktigaste tidpunkterna för att göra en skillnad. Nästa år är det dags att visa nuvarande och framtida beslutsfattare yrkeshögskolestuderande värde och plats i samhället. Förutom frågorna i hemlandet kommer en viktig del av nästa år att utgöras av Europeiska unionens temaår, året för kompetens. När vi nu förbereder oss för det kommande valet till Europaparlamentet måste vi visa vad en enad högskolefront kan åstadkomma.

Arvoisa puheenjohtaja, ärade ordförande,
arvon liittokokousväki, ärade förbundsmöte,

Tänään keskustellaan ja huomenna päätetään se suunta, johon ammattikorkeakouluopiskelijoiden tulevaisuutta haluamme viedä. Huomenna arvoisa liittokokous valitsee myös ne henkilöt, jotka eturintamassa taistelevat näistä arvoista, näistä linjauksista. Täällä ja nyt on se aika ja paikka vaikuttaa. Liittokokous herättää tunteita, tulee pettymyksiä ja tulee onnistumisen hetkiä. Tämä on paikka, jossa voidaan oppia ja vaikuttaa turvallisesti. Muistetaan kunnioittaa jokaista täällä, tämä on monelle ensimmäinen liittokokous. Keskustellaan monipuolisesti, kuunnellaan erilaisia mielipiteitä ja tehdään ammattikorkeakouluopiskelijoiden puolesta parhaita mahdollisia päätöksiä.

Näillä sanoin avaan Suomen opiskelijakuntien liitto – SAMOK ry:n 27. varsinaisen liittokokouksen.