SAMOK ja SYL luovuttivat tiistaina 20.6. koulutuksen tasa-arvon viestikapulan Monikulttuurijärjestöjen yhteistyöverkosto Moniheli ry:lle.

Suomen ylioppilaskuntien liitto SYL ja Suomen opiskelijakuntien liitto – SAMOK valitsivat tasa-arvotyön seuraavaksi viestinviejäksi Monihelin, koska maahanmuuttajien osuus korkeakouluissa on opiskelijajärjestöjen mielestä liian pieni suhteessa heidän osuuteensa Suomen väestöstä.

Eero Löytömäki ja Tapio Heiskari luovuttavat viestikapulan Monihelin Saara Ruotsalaiselle

Luovutuksen yhteydessä järjestettiin keskustelutilaisuus maahanmuuttajien mahdollisuuksista päästä korkeakoulutukseen. Keskustelussa mukana olivat Anni ValovirtaYhdenvertaisuusvaltuutetun toimistosta, Suvi Pulkkinen OAJ:stä, Saara RuotsalainenMoniheli ry:stä, koulutuspoliittinen asiantuntija Anniina Sippola SAMOKista sekä kansainvälisten asioiden ja EU-edunvalvonnan asiantuntija Fatim Diarra SYL:sta.

Koulutuksen tasa-arvon viestikapula lähti alunperin matkaan opetusalan ammattijärjestö OAJ:ltä. OAJ halusi viestikapulan avulla avata tasa-arvo -keskustelun ja tuoda siihen vuoropuhelua. Viestikapula on matkannut OAJ:stä ensin Kuntaliittoon, sieltä Setaan ja opiskelijajärjestöille. Tarkoitus on kierrättää viestikapulaa syksyyn 2018 asti. Sen jälkeen mukana olleiden järjestöjen kanssa kootaan kansallinen koulutuksen tasa-arvo-ohjelma, joka julkaistaisiin ennen kevään 2019 eduskuntavaaleja.

Keskustelua kielipolitiikasta ja maahanmuuttajien mahdollisuuksista koulutukseen
Tiistaiaamun tilaisuudessa keskusteltiin muun muassa suomen kielen opetuksen kehittämisestä niin, että maahanmuuttaja saa viimeistään korkeakoulutuksen aikana tarpeellisen osaamisen työllistyäkseen. Myös yhdenvertaisuuden edistäminen sekä korkeakouluissa että muilla asteilla suunnitelmallisesti sekä erityisjärjestelyt haku- ja koetilanteissa nostettiin esille keinoina edistää maahanmuuttajien asemaa koulutuksessa.

“Ainakin vaativan tason suomen kielen kursseja pitäisi olla enemmän, jotta maahanmuuttajakin pystyy valmistautumaan korkeakouluun pyrkimiseen”, Saara Ruotsalainen Moniheli ry:sta esitti.

“Konkreettinen keino edistää maahanmuuttajien korkeakoulutukseen hakeutumista ja pääsemistä olisi myös pääsykoetilanteiden kehitettäminen: suomea toisena kielenä puhuva voisi käyttää pääsykokeissa enemmän aikaa kuin suomea äidinkielenään puhuva”, asiantuntija Diarra ja Sippola tuumivat.

Keskustelua koulutuksen tasa-arvosta voit seurata ja jatkaa somessa tunnisteella #tieauki.