Valtaosa opintotukea saavista korkeakouluopiskelijoista saa tänään 4.9.2017 ensimmäistä kertaa opintotukea viimeisen opintotukiuudistuksen jälkeen. Opintorahaa leikattiin elokuun alusta 53–86 euroa, jolloin tuen taso asettui kaikilla opiskelijoilla 250 euron tasolle. Samaan aikaan opintolainan valtiontakausta nostettiin 250 eurolla, jolloin opiskelija voi nostaa opintolainaa siten, että sitä on käytettävissä keskimäärin 650 euroa kuukaudessa. Samassa yhteydessä opintotuen asumislisä poistui Manner-Suomessa opiskelevilta, ja opiskelijat siirrettiin yleisen asumistuen piiriin. Tämä johtaa siihen, että toisten asumisen tuen määrä suurenee, toisten pienenee, joillakin asumisen tuki lakkaa kokonaan, joillakin voi jopa tuplaantua. Tähän asti opiskelija on saanut opintolainan valtiontakauksen lisäksi tukea enimmillään 538 euroa, elokuun alusta saman opiskelijajoukon rahamuotoinen tuki asettuu välille 250–665 euroa.
Opintolaina mukaan lukien opiskelijan tuen taso asettuu välille 1188–1305 euroa kuukaudessa. Se on aiempaa 938 euroa enemmän, mutta takaisin maksettavan lainan osuus kasvaa merkittävästi. Opintotuen käyttöaste on alle 50 prosenttia. Yli puolet opiskelijoista siis rahoittavat opintonsa jollakin muulla tavalla kuin opintotuella. Arvailujen varaan jää, mihin suuntaan opintotukimuutos vie tuen käyttöastetta. Opintolaina ei nykyisen 1990-alkupuolella luodun opintotukijärjestelmän aikana ole ollut kovinkaan suosittua. Tosin viime vuosina opiskelijat ovat nostaneet aikaisempaa enemmän opintolainaa. Selvää ei kuitenkaan ole, johtuuko se taloustilanteen aiheuttamista heikentyneistä mahdollisuuksista rahoittaa opintoja opintotuen lisäksi työnteolla, opintolainavähennyksen korvaamisella helppotajuisemmalla opintolainahyvityksellä vai siitä, että muutamia vuosia sitten lainantakaus alettiin myöntää kaikille opintorahaa hakeneille, joilla ei ole maksuhäiriömerkintää.
Opintotukijärjestelmällä on selkeä koulutuspoliittinen luonne: se ohjaa opiskelijoiden opintokäyttäytymistä. Järjestelmän tarkoituksena on kannustaa opiskelijoita suorittamaan opintoja lukukausien aikana vähintään tietty määrä sekä valmistumaan määräajassa. Samalla tuki on myös tarveharkintainen, ja sen määrään vaikuttavat opiskelijan omat tulot. Sen voidaan katsoa olevan opiskelijan sosiaaliturvaa, jolla on koulutuspoliittinen funktio. [KH1] Nykyisen opintotukijärjestelmän keskeisin ongelma on rahamuotoisen tuen niukkuus. Opiskelijat välttelevät opintolainaa ja pahimmassa tapauksessa koko opintotukea, sillä se rajoittaa opiskelijoiden vapaata työtulojen hankkimista.
Jos opintotukijärjestelmä korvataan jollakin yleisluonteisella sosiaalituella, esimerkiksi perustulolla, herää kysymys jäljelle jäävistä koulutuspoliittisista ohjauskeinoista. Opintokäyttäytymistä pystytään ohjaamaan jonkin verran opintoaikojen rajaamisella. Nämä keinot ovat käytössä, ja niiden kiristäminen todennäköisesti aiheuttaisi ongelmia tiettyjen opiskelijaryhmien opintojen loppuunsaattamisessa. Opintotukijärjestelmän talouskannustimilla pystytään ohjaamaan opiskelijoiden opintovauhtia opintoaikojen raamin sisällä. Mikäli opintotukijärjestelmästä luovutaan, jäävät nykyiset taloudelliset kannustimet pois. On kuitenkin mahdollista, jopa todennäköistä, että perustulon tms. rinnalle jäisi vielä opintolaina, johon pystytään rakentamaan nykyisenkaltaisia tai uusia valmistumisesta tai nopeasta opiskelusta palkitsevia elementtejä. Muussa tapauksessa ollaan helposti dystopiassa, jossa opiskelijan taloudelliset kannustimet nopeaan opiskeluun ovat negatiivisia, kuten lukukausimaksu.
Opintotuen perusteellista remonttia ovat viimeisen kymmenen vuoden aikana pohtineet useat työryhmät ja yksi selvitysmieskin. Mitään toimivampaakaan mallia hyvistä yrityksistä huolimatta ei ole keksitty, vaan nykyjärjestelmää on vain korjailtu. Ei voida pitää todennäköisenä, että uutta toimivampaa opintomallia saataisiin ainakaan lähivuosina aikaiseksi. Ei ainakaan ilman merkittäviä uusia taloudellisia panostuksia järjestelmään, ja trendihän on ollut juuri päinvastainen. Kaksi asiaa voi horjuttaa nykyistä opintotukijärjestelmää: opintotuen käyttöasteen merkittävä lasku tai suurempi sosiaaliturvajärjestelmäuudistus. Ensimmäinen ei ole kovin todennäköinen, ja jälkimmäisessä ollaan korkeintaan alkumetreillä, joten opiskelijat saanevat nauttia suunnilleen nykymuotoisesta opintotuesta vielä pitkään.
Antti Hallia
Asiantuntija