Anna Lemström
Herätyskello pärähtää soimaan. Opiskelija harkitsee torkuttamista, mutta kokee olonsa virkeäksi ja päättää nousta ylös uuteen päivään heti. Hän puuhailee aamutoimet. Keittää kahvit kivassa keittiössään. Harjaa hampaat remontoidussa kylppärissään. Valitsee vaatteet riittävän suuresta säilytystilastaan. Ajatellessaan, että hänen asuntonsa on kyllä juuri sopivan kokoinen ja hyväkuntoinen, opiskelija muistaa olevan vuokranmaksupäivä. Hän ei asu opiskelija-asunnossa, mutta se ei haittaa. Asumisen hintataso on hänen kunnassaan vapailla markkinoillakin kohtuullinen. Opiskelija kaivaa puhelimellaan verkkopankin esiin ja maksaa vuokran. Tilille jää maksun jälkeenkin hyvin rahaa.
Opiskelija lähtee liikkeelle. Heti muutaman askeleen jälkeen hän huomaa, että vanha polven rasitusvamma kolottaa jälleen. Hän päättää lennosta vaihtaa pyörän bussiin. Hänen kunnassaan on hyvät pyörätiet ja normaalisti hän polkee kampukselle hetkessä. Bussipysäkki sijaitsee lähellä ja vuorovälit ovat tiheät. Bussi tulee nopeasti ja opiskelija maksaa edullisen opiskelijahinnan matkastaan. Tovin kuluttua hän on jo kampuksellaan.
Lounastauolla opiskelija muistaa jälleen polvivaivaansa. Hän soittaa YTHS:lle, josta on ennenkin saanut laadukasta ja nopeaa hoitoa vaivaansa. Sieltä päätetään, että tämä toistuva vaiva tarvitsee nyt erikoissairaanhoidon tutkimuksia. Hän saa lähetteen julkisen puolen erikoislääkärille. Aika sinne löytyy vielä samalle viikolle. Sairaalarakennus on opiskelijalle tuttu. Hän sai siellä muutama vuosi sitten hyvää apua kun hänen jaksamisensa oli koetuksella. Viimeisen luennon jälkeen opiskelijan kaverit ehdottavat, että opiskelija lähtisi heidän kanssa viettämään aurinkoista loppuiltapäivää ulos. Heidän kuntansa on täynnä elävää ja epäkaupallista oleskelutilaa. Heidän ei tarvitse ostaa mitään, jotta saisivat oleskella. He päättävät lähteä lähiluontoon. Siellä istuskellessaan opiskelijat keskustelevat luontosuhteestaan. He ovat tyytyväisiä, että heidän kuntansa tekee kunnianhimoisia ja nopeita ilmastotekoja, jotta luonnon monimuotoisuus säilyy myös tulevaisuudessa.
Keskustelu polveilee. Yksi opiskelijan ystävistä on saanut harjoittelupaikan kunnalta ja iloitsee sen oikeudenmukaisesta palkkauksesta. Toinen on jo opintojen ohessa kunnalla töissä ja kertoo hyvistä kokemuksistaan kunnasta työnantajana. Kolmas kertoo, ettei halua vielä opintojen aikana tehdä töitä. Onneksi hänen ei tarvitsekaan. Hän kuluttaa suuren osan vapaa-ajastaan kunnan järjestämän maksuttoman kulttuuriharrastuksen parissa. Illan hämärtyessä opiskelijat suuntaavat kohti kotejaan. Vielä iltamyöhäänkin julkinen liikenne palvelee hyvin.
Opiskelija lösähtää sänkyynsä. Hän miettii päiväänsä. Hänen mieleensä juolahtaa, että taas kerran häntä on koko päivän ajan kohdeltu asiallisesti, vaikka hän ei ole valkoinen. Hän on vihainen siitä, ettei sama ole arkea kaikkialla. Sen muuttaminen on hänelle tärkeää. Onneksi hän ei ole tässäkään työssä yksin.
puheenjohtaja,
Vasemmisto-opiskelijat