Vaikka vuosi 2020 on tuntunut välillä maailman huonoimmalta vitsiltä, yritän muistuttaa itselleni, että olen päässyt todistamaan historiallista murrosta.

Euroopan yhdessä tekemä digiloikka on ollut merkittävä voimanponnistus, ja tulee vaikuttamaan siihen, millaiseksi eurooppalainen korkeakoulutus muodostuu jatkossa. Digitalisaation kehittyminen vaikuttaa erityisesti opiskelijoiden uusiin kansainvälistymismahdollisuuksiin. Virtuaalinen liikkuvuus on ollut kuuma puheenaihe fyysisten vaihtojen estymisen myötä.

Virtuaalisessa vaihdossa opiskelija voi osallistua etänä toisen maan korkeakoulun opetukseen ja kerryttää sitä kautta kansainvälistä osaamistaan kotimaassaan pysyen. Virtuaaliselle liikkuvuudelle ei kuitenkaan ole ollut vielä selkeitä määritelmiä EU-tasolla, saati sitten kansallisesti, ja se on pitkälti vielä lapsenkengissään. Käsitteiden määrittelyn parissa tehdään kuitenkin nyt töitä, jotta virtuaalista liikkuvuutta voidaan jatkossa seurata, tilastoida ja kehittää.

Virtuaalinen liikkuvuus nousi puheenaiheeksi myös kattojärjestömme European Students’ Unionin (ESU) liittokokouksessa. Käsitteiden määrittelyn puute tuli huomattua käydyistä keskusteluista. Esimerkiksi useiden maiden opiskelijaliittojen edustajat kokivat huonoksi termin ”virtuaalinen liikkuvuus” – eihän virtuaalisesti voi oikeasti liikkua paikasta toiseen? Lisäksi virtuaalivaihtojen pelättiin olevan halpuutusratkaisu, jolla saatetaan alkaa lopulta korvaamaan fyysistä vaihtoa.

Epämääräisten käsitteiden alla itse asia on kuitenkin hyvä.

Kotikansainvälistymisen eri keinojen kehittäminen on AMK-opiskelijoiden näkökulmasta jopa enemmän kuin perusteltua. Uusimman Eurostudentin mukaan AMK-opiskelijoissa on yliopisto-opiskelijoita enemmän opintojen aikana työssäkäyviä, ja jopa joka neljäs AMK-opiskelija on perheellinen. Opiskelijoiden moninaiset elämäntilanteet ja usein epävarma taloudellinen tilanne vaikuttavat ratkaisevasti siihen, koetaanko kansainvälisen osaamisen hankkiminen ulkomailla realistiseksi vaihtoehdoksi.

En ehkä jaa eurooppalaisten kollegoideni pahimpia uhkakuvia virtuaalivaihtoihin liittyen, mutta olen kuitenkin yhtä mieltä siitä, että fyysisen vaihdon kehittämistä saavutettavammaksi tulee jatkaa. On pidettävä huolta siitä, että opiskelijalla on aito mahdollisuus päättää, haluaako hän opiskella lukukauden ulkomailla vaiko hankkia vastaavaa kokemusta kotimaassa. Virtuaalisen vaihdon tulisi olla valittu mahdollisuus, eikä taloudellisten realiteettien sanelema pakko. Tämä on tärkeä näkökulma, sillä fyysiseen opiskelijavaihtoon lähtevien määrä on laskenut merkittävästi jo ennen koronaa. Meillä on saavutettavuusongelma, jos kansainvälinen osaaminen kasaantuu vain osalle opiskelijoista. Onkin kysymysmerkki, mitä laskeneille liikkuvuusluvuille tapahtuu jatkossa.

Mutta ei, en pelkää virtuaalivaihtoja. Parhaassa tapauksessa virtuaalinen vaihto avaa ovia maailmalle yhä useammalle AMK-opiskelijalle.

Emma Hannonen
hallituksen jäsen

Emma vastaa hallituksen jäsenenä kansainvälisyydestä. Hänen yhteystietonsa ja kuvauksen siitä, missä asioissa häneen voi olla yhteydessä, löydät nettisivuiltamme.  Ole yhteydessä koska vaan – autamme mielellään asiassa kuin asiassa AMK-opiskelijoihin liittyen!

Instagram:@samok_fin

Twitter: @SAMOK_FIN

Facebook: samok.fin / Suomen opiskelijakuntien liitto – SAMOK ry