”Vaikka suomalainen koulutusjärjestelmä on maailman huippua, niin koen, että se ei vielä pysty tarpeeksi huomioimaan ihmisten erilaisia tarpeita ja taustoja. Ulkokuoreltani olen somali, paperilla suomalainen, identiteetiltäni molempia, mutta lokerointi tapahtui vain ulkokuoreni perusteella.”, kirjoitti Amin Hassan blogissan pohtiessaan omaa opiskelupolkuaan suomalaisessa koulutusjärjestelmässä. SIMHE (Supporting Immigrants in Higher Education in Finland) – toiminnassa tarpeet ja taustat ovat ohjanneet koulutuspalveluiden kehittämistyötä. 

Maahanmuuton vastuukorkeakoulutoiminnalla tarvelähtöisiä koulutusmalleja

Maahanmuuton vastuukorkeakoulutoiminnan (SIMHE) käynnistyttyä opetus-ja kulttuuriministeriön erillisrahoituksella vuonna 2016, Metropolia Ammattikorkeakoulun ja Jyväskylän yliopiston tavoitteena oli vastata ensisijaisesti Suomesta turvapaikkaa hakeneiden tarpeisiin. Tavoitteena oli tunnistaa heidän aikaisempaa osaamista ja ohjata tarkoituksenmukaisille koulutus- ja urapoluille. Hyvin nopeasti palveluiden kohderyhmä laajeni. Ensin palvelut laajenivat Suomessa jo asuville maahanmuuttajille ja tänä päivänä palveluja on kehitetty myös kansainvälisille opiskelijoille.  Samalla maahanmuuton vastuukorkeakouluverkosto ja erityisesti SIMHE-toiminta on laajentunut useaan korkeakouluun.

Metropoliassa, käynnistäessämme toimintaa, aloitimme palveluiden kehittämisen haastattelemalla turvapaikanhakijoita, vastaanottokeskusten, maahanmuuttoyksiköiden, TE-palveluiden työntekijöitä ja samalla peilasimme keskusteluja ministeriöstä annettuihin suuntaviivoihin. Saman aikaisesti käytiin yhteiskunnallista keskustelua maahanmuuttajien sekä määrällisestä että laadullisesta työllistymisestä.  Ensimmäisen toimintavuoden aikana Suomessa jo pidempään asuneet maahanmuuttajat löysivät myös palvelun. Asiakkaillamme oli erilaisia tarpeita: osalla oli opinnot jääneet kesken omassa maassaan ja jopa 2/3 oli vähintään yksi ulkomailla suoritettu bachelor-tutkinto. Monella oli halu työllistyä mahdollisimman nopeasti, kun taas osalla toiveena oli opintojen jatkaminen maisteri – opintoihin tai alan vaihto. Jokaisen elämäntilanne, osaamisprofiili, tarpeet ja haaveet olivat erilaisia. (1.)

Ymmärrys siitä, mitä ohjaus tarkoituksenmukaisille koulutus-ja urapoluille syveni lukuisten kohtaamisten kautta. Haasteeksi muodostuvat kuitenkin tarpeita vastaamattomien koulutusten puute, rakenteelliset tai kielelliset tekijät. Pala palalta lähdimme erilaisten hankerahoitusten kautta poistamaan esteitä. Korkeakouluopintoihin valmentavaa koulutusta maahanmuuttajille kehitettiin yhdeksän ammattikorkeakoulun voimin ja tänä päivänä koulutusta on verkossakin tarjolla useamman ammattikorkeakoulun tarjonnassa. Työllistymistä edistävien koulutusmallien kehittämistyön ansiosta olemme saaneet myös työnantajat paremmin mukaan yhteistyöhön. Tänä päivänä tiedämme paremmin sekä yritysten osaamistarpeista, että rekrytoinnin haasteista. Erilaisten yhteistyömallien kautta olemme oppineet paljon ja saavuttaneet myös hyviä onnistumisia. Metropolia Ammattikorkeakoulussa käynnistyy vuonna 2021 pääkaupunkiseudun korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien osaamiskeskus, jossa osana Espoon, Helsingin ja Vantaan kuntakokeiluja jatketaan osaamista täydentävien ja työllistymistä edistävien ratkaisujen kehittämistä. (2.)

Suomen kielen osaaminen on yhteiskuntaan integroitumisen kannalta merkityksellistä ja kaikissa kehitetyissä koulutusmalleissa suomen kielen kehittymisen tukeen on etsitty erilaisia ratkaisuja.  Tällä hetkellä suurimmassa osassa ammattikorkeakouluja löytyy kansainvälisille opiskelijoille suomen kielen alkeiden opetusta. Tämän lisäksi mm. Metropoliassa on kehitetty Suomeen edistymistä tukevaa S2- ja uraohjausmallia, jota tukee myös suomen kielen osaamiseen kytketty apurahamalli. S2 – opintoja eri koulutusmalleissa on lisätty asiantuntijatason kielen kehittymisen tueksi ja lisäksi S2 opetusta on integroitu ammattiopintoihin ja pilotoitu mm. kielituetun harjoittelun mallia. S2- opintotarjontaa on lisätty myös avoimen amk tarjontaan. 

Ulkomaalaistaustaiset opiskelijat korkeakoulupolulla selvitys paljasti arviointikohteen monimutkaisuuden 

Miksi heterogeenisten opiskelijaryhmien tarpeiden tunnistaminen on oleellista? Koulutuksen kansallisen arviointikeskuksen, Karvin, tilannekuva ulkomaalaistaustaisten opiskelijoiden opiskeluun hakeutumisesta, opintojen etenemisestä, ohjauksesta ja osallisuuden kokemuksista osoitti, että taustalla on väliä. Ajatus tarjota kaikille samaa palvelua ei toimi tavoiteltaessa tosiallista yhdenvertaisuutta tai hyviä oppimiskokemuksia. (3.) Kannustankin meitä korkeakoulutoimijoita erilaisten taustojen ja tarpeiden tunnistamisen kautta oivaltamaan, oppimaan ja onnistumaan yhdessä moninaisen opiskelijayhteisömme kanssa matkalla kohti osaavimman työvoiman kotimaaksi!  

Lue lisää

• Osaamisella ei ole rajoja: Vastuukorkeakoulutoiminta maahanmuuttajien integraation tukena Suomessa 2018
• Suomeen kotouttamisen palapeliä kootaan verkostoissa 2018
• Taustalla on väliä. Ulkomaalaistaustaiset opiskelijat korkeakoulupolulla. 2019

Heidi Stenberg
Projektijohtaja, SIMHE-Metropolia

**
SAMOK kampanjoi tänä syksynä saavutettavamman korkeakoulutuksen puolesta. Tämä blogi on osa kampanjaa #moninainenAMK