Monella uudella opiskelijalla alkoi syksyllä mitä jännittävin elämänvaihe, eli korkeakouluopinnot. Oli nuori sitten hakemassa ensimmäistä tutkintoaan tai jo pitkään työelämässä ollut, opiskelijaelämällä on paljon annettavaa. 

Monesti opiskelua kuvataan hyvin ruusuisten silmälasien läpi. Paljon uusia kavereita, pitkälle venyneitä iltoja opiskelijabileissä ja ryhmässä koettuja onnistumisia. Surullinen fakta kuitenkin on se, että kauneimmassakin ruusussa on piikkinsä. Vuonna 2019 teetetyssä AMK-opiskelijoiden arvot ja asenteet –selvityksessä 17% eli vajaa viidennes vastanneista sanoi olleensa joskus häirinnän kohteena. Naisilla oli selvästi enemmän häirinnän kokemuksia kuin miehillä. Karkeasti tarkasteltuna hieman yli puolessa tapauksista häiritsijä oli toinen opiskelija ja hieman vajaassa puolessa tapauksista häiritsijä kuului korkeakoulun henkilöstöön. Häirinnän muodoista yleisimpiä ovat eriarvoinen kohtelu tai syrjintä sekä vähättely tai ulkopuolelle jättäminen. 

Kiusaamisesta ja häirinnästä korkea-asteella ei paljoa puhuta, vaan vedotaan siihen, että koska olemme aikuisia, niin tällaista ei tulisi tapahtua. Kiusaaminen ja häirintä eivät kuitenkaan maagisesti katoa 18-vuotissyntymäpäivänä, vaan sitä esiintyy kaikissa ikäluokissa. On havaittu, että epäasiallinen kohtelu tai kiusaaminen elää usein yhteisöissä ja tällaisen käytöksen sallivat ryhmänormit ovat taustalla siinä, miksi joissain paikoissa kiusaaminen on yleisempää kuin toisaalla. 

Syy ei ikinä ole häirintää kokeneessa ja on korkeakoulujen vastuulla, että asiat ratkaistaan tehokkaasti ja opiskelijaa kunnioittaen.

Korkeakouluilla ja opiskelijakunnilla on kuitenkin keinoja asian helpottamiseen yksilön kannalta. Valtaosassa opiskelijakuntia toimii häirintäyhdyshenkilöt, joiden tehtävänä on kuunnella apua tarvitsevaa ja etsiä ratkaisuja yhdessä. Myös ohjaavat opettajat, opinto-ohjaajat, terveydenhoitajat ja kampuspastorit ovat luotettavia ja turvallisia tahoja joille mennä keskustelemaan. Ohjeet häirintää kokeneille tulisi tehdä sellaiseksi, että ne löytyvät helposti ja ne tehdään näkyväksi kaikille opiskelijoille.

Keskustelujen seurauksena mahdolliset jatkotoimenpiteet tulisi keskustella opiskelijan kanssa yhdessä ja miettiä, miten tilanne voidaan korjata. Jos syynä on esimerkiksi yhteisössä vallitsevat ennakkoluulot, olisi mitä tärkeintä tarttua rakenteellisiin uudistuksiin asian korjaamiseksi. Syy ei kuitenkaan ikinä ole häirintää kokeneessa ja on korkeakoulujen vastuulla, että asiat ratkaistaan tehokkaasti ja opiskelijaa kunnioittaen. 

Turvallinen tila ja häirinnästä vapaa alue tarkoittavat sitä, että jokaisella on omasta taustastaan, mielipiteistään, ulkoisista ja sisäisistä ominaisuuksistaan riippumatta oikeus olla rauhassa ja turvassa kiusaamiselta sekä häirinnältä. Kuitenkaan laput ja korusanat eivät riitä, vaan ongelmien kitkeminen vaatii rajat ylittävää yhteistyötä korkeakoulun eri toimijoiden välillä sekä yhteistyötä sidosryhmien suuntaan. Turvallinen tila tulee olla jokaisessa tapahtumassa, luokkahuoneessa, ryhmätyössä ja käytävällä. 

Toivon jokaiselle opiskelijalle ruusuista opiskeluaikaa, mutta jos piikit tulevat esiin, niin tulee muistaa, että ikinä ei ole yksin. Samalla esitän terveiset korkeakoulujen johdolle: tehkää korkeakoulustanne turvallinen tila ja tarttukaa niihin toimiin, mitä tämän asian korjaaminen vaatii. 

Anna Laurila
puheenjohtaja

Anna vastaa liiton puheenjohtajana edunvalvonnan ja liiton johtamisesta. Hänen yhteystietonsa ja kuvauksen siitä, missä asioissa häneen voi olla yhteydessä, löydät nettisivuiltamme.  Ole yhteydessä koska vaan – autamme mielellään asiassa kuin asiassa AMK-opiskelijoihin liittyen!

Instagram: @samok_fin

Twitter: @SAMOK_FIN

Facebook: samok.fin / Suomen opiskelijakuntien liitto – SAMOK ry