Koronan vuoksi asetettujen rajoitustoimenpiteiden ehkä raskain seuraus on sosiaalisen etäisyyden pitäminen: arki on muuttunut valtavasti, kun perheen ja ystävien tapaaminen on siirtynyt etäyhteyksiin, työ- ja opiskelukaverit ovat ruudun takana ja harrastuskavereita ei ehkä näe lainkaan. Tämän lisäksi vietämme aiempaa enemmän aikaa kotona.

Eristysajan alku saattoi olla monelle huojentava: vihdoinkin voi hellittää kiireisen arjen suorittamista, vaikka se mielekästä tekemistä olisikin ollut. Eräs tuttavani huokaisi jopa, että “ehkä ihan hyvä että tämä nyt tuli tähän kohtaan, olin jo ihan burnoutin partaalla”. Toisaalta monelle rajoitukset tarkoittavat myös työn ja toimeentulon menetystä. Riskiryhmiin kuuluville se tarkoittaa käytännössä täydellistä sulkeutumista kotiin vailla varmuutta siitä, milloin on taas turvallista poistua kotoa.

Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimuksessa 2016 kolmannes vastaajista kertoi kärsivänsä psyykkisestä oireilusta.

Oli tilanteesi minkälainen tahansa, eristys, rajoitustoimet ja tulevaisuuteen liittyvä arvaamattomuus laittavat mielenterveyden koetukselle. Osaan meistä se iskee kovemmin, erityisesti, jos koronaepidemian vuoksi avun saaminen on nyt jämähtänyt. Varsinkin opiskelijoilla mielenterveyden ongelmat ovat muutoinkin yleisiä: Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimuksessa 2016 kolmannes vastaajista kertoi kärsivänsä psyykkisestä oireilusta. Tämän oireilun taustalla on esimerkiksi opintojen sujumattomuutta, opiskelu-uupumusta, yksinäisyyttä ja toimeentulo-ongelmia. Lomautukset, irtisanomiset, siirtyminen etäopetukseen ja pahimmillaan jopa valmistumisen viivästyminen voivat pahentaa näitä ongelmia entisestään.

Vaikka ennen tätä kevättä ei olisikaan oireillut psyykkisesti, ei nykytilanteessa ole mitenkään ihmeellistä kokea ahdistuneisuutta, pelkoa, ärtymystä ja alakuloisuutta. Kotona opiskelu tai työskentely ei välttämättä ole yhtä tehokasta tai sujuvaa kuin tavallisesti. Moni kokee riittämättömyyttä, huonommuuden tunteita ja väsymystä, kun asioita ei saa edistettyä toivomaansa tahtiin.

Mutta se on täysin OK.

Ihmissuhteemme ja arkirutiinimme ovat muuttuneet valtavasti hyvin nopeasti. On ymmärrettävää, että muutos vie voimat ja uusien toimintatapojen löytäminen vie aikaa. Etäkokouksiin ja -luentoihin osallistuminen on raskasta ja sosiaalisen kanssakäymisen vähentyminen voi alentaa mielialaa. Harva meistä jaksaa tykitellä tehokkaasti töitä ja opintoja kahdeksan tuntia yksikseen – ainakaan kovin monta päivää. Anna itsellesi aikaa, ole armollinen.

Jos olosi on tukala tai kaipaat keskusteluapua, älä jää yksin.

Lohdullista on, että tämä ei kestä ikuisesti. Mielenterveysongelmat eivät kuitenkaan tule katoamaan rajoitustoimenpiteiden päättyessä – ne saattavat jopa pahentua kuukausien eristyneisyyden ja epävarmuuden jälkeen. Tarvitsemme vahvat, riittävästi resursoidut tukipalvelut niin korkeakouluissa kuin terveydenhuollossa. Korkeakoulujen tulee saada tukea siihen, että jokainen pääsee pitkän poikkeusjakson jälkeen palaamaan sujuvasti opintojen pariin. Niiden, jotka tarvitsivat kipeästi apua jo ennen koronaa, on päästävä avun ja mielenterveyspalveluiden piiriin nopeasti ja helposti.

Jos olosi on tukala tai kaipaat keskusteluapua, älä jää yksin. Keskusteluapua on saatavilla esimerkiksi näiltä tahoilta:

Mieli ry
Mieli ry:n Kriisipuhelin päivystää numerossa 09 2525 0111 suomen kielellä 24/7

På svenska: Kristelefon 09 2525 0112 (Telefonjouren är öppen: må, on kl. 16-20 ti, to och fr kl.9-13)

Kriisipuhelimen arabiankielinen linja päivystää numerossa 09 2525 0113
(ma, ti klo 11.00-15.00, ke klo 13.00-16.00 ja 17.00-21.00 sekä to 10.00-15.00)

Englanniksi voi soittaa arabiankielisen linjan numeroon.

12-29-vuotiaille suunnatussa Sekasin-chatissa voit keskustella mieltä painavista asioista

Nyyti ry
Nyyti on avannut kolme avointa keskusteluryhmää, joissa voit keskustella koronan vaikutuksesta elämääsi.

Nyyti järjestää säännöllisesti myös chatteja, joita on lisätty koronan vuoksi.

Akuutissa tilanteessa saat apua oman paikkakuntasi päivystyksestä. Alueelliset yhteystiedot löydät täältä.

Hannele Kirveskoski
hyvinvointipolitiikan asiantuntija

Hannele vastaa hyvinvointipolitiikan asiantuntijana laajasti opiskelijoiden terveyteen ja koulutuksen saavutettavuuteen liittyvistä teemoista. Hänen yhteystietonsa ja kuvauksen siitä, missä asioissa häneen voi olla yhteydessä, löydät nettisivuiltamme. Ole yhteydessä koska vaan – autamme mielellään asiassa kuin asiassa AMK-opiskelijoihin liittyen!

SAMOK Behind the Scenes raottaa salaisuuden verhoa! Millaisia työntekijämme ovat ja mitä he tekevät päivittäisessä työssään? Odotamme innolla porukkamme toteutuksia, toivottavasti sinäkin. Seuraa somekanaviamme ja pysyt mukana menossa!

Instagram: @samok_fin
Twitter: @SAMOK_FIN
Facebook: @SAMOK.FIN