Teksti julkaistiin 15.11.2019 Opiskelijan Eurooppa -seminaarissa.
Suomen vaiherikas EU-puheenjohtajakausi lähestyy loppuaan eikä puolivuotisesta ole selvitty ilman mehevää poliittista draamaa. Uuden komission kauden aloitus lykkääntyi reippaasti, kun kolme komissaaria sai Euroopan parlamentilta arvosanoiksi hylätyt – joukossa yllätyksellisesti myös Ranskan komissaariehdokas, joka maksoi paikallaan EPP:n kalavelat presidentti Macronille kärkiehdokasmenettelyn romuttamisesta.
Kiireinen Ranskan presidentti Macron on nostanut esille myös ajatusta eurooppalaisista korkeakouluista vastauksena huippukorkeakoulujen kiristyvään globaaliin kilpailuun. Mikäli Brexit toteutuu, siirtyy merkittävä osa nykyisistä eurooppalaisista huippukorkeakouluista EU:n rajojen ulkopuolelle kaventaen siten EU:n hartioita korkeakoulutuksen suurvaltana. Macronin avauksen motiivina lienee kuitenkin ensisijaisesti turvata ranskalaisten korkeakoulujen kilpailukyky ja rahoitus, eikä se ole resonoinut voimakkaasti muissa EU-jäsenmaissa. Koulutuspolitiikka pysynee jatkossakin kansallisena kysymyksenä ja hyvä niin.
Poliittisen draaman taustalla etenevät kuitenkin ainakin ajoittain komission uuden työohjelman, EU:n monivuotisen rahoituskehyksen ja niihin kytkeytyvien ohjelmien valmistelu. Tämän poliittisen kokonaisuuden merkitys suomalaiselle korkeakoulutukselle on merkittävästi suurempi kuin lehtiotsikoita keränneen päivänpoliittisen valtapelin tai edes kenties tulevaisuudessa toteutuvan Brexitin.
AMK-opiskelijoiden on luonnollisesti seurattava EU:n monivuotisen rahoituskehyksen valmistelua sekä erityisesti Erasmus-ohjelman rahoitusta ja Horisontti Eurooppa -puiteohjelman kokoa budjetissa. Jälkimmäisestä on jatkossa kyettävä kotiuttamaan nykyistä (v. 2017 AMK:n TKI-rahoituksesta 5,1 M EUR)¹ huomattavasti enemmän TKI-rahoitusta. Toivottavasti myös EU:n rakennerahastojen painotuksiin on riittävästi vaikutettu jo tässä vaiheessa – näin toimivat kaikki muutkin maat.
Erityisenä AMK-opiskelijoiden EU-edunvalvonnan painotuksena olisi syytä huomioida opiskelijoiden työllistyminen ja työvoiman liikkuvuuden parantaminen EU-alueella. Korkeasti koulutettujen työllistymistä ja samalla suomalaisten yritysten kansainvälistymistä ja menestystä maailmalla hidastaa osaltaan AMK-opiskelijoiden vähäinen kiinnostus ulkomaanjaksoille. Yliopistossa joka viides, ammattikorkeakouluissa joka kahdeksas uusi opiskelija lähtee ulkomaanjaksolle.² Heikkoon opiskelijaliikkuvuuteen kiinnitti huomiota myös Euroopan parlamentin uusi puhemies David Sassoli tavatessaan nuoria vaikuttajia EU-puheenjohtajakauden aikana Suomessa. Olemme tarkkailuluokalla.
Mikäli trendiin ei saada muutosta, on riskinä tulevassa taantumassa ammattikorkeakouluopiskelijoiden työttömyyden merkittävä lisääntyminen. Vaihtoehtona työttömyydelle kotimaassa kun on aina työllisyys jossain muussa Euroopan unionin jäsenmaassa.
Lopuksi suositus AMK-opiskelijoiden EU-edunvalvontaan liittyen. EU:n kolmesta keskeisestä instituutiosta toistaiseksi vain Euroopan komissiolla on lainsäädäntöaloiteoikeus ja usein vaikutustyö on jo myöhäistä, kun esitykset lähtevät komissiosta ulos. Euroopan parlamentin ja suomalaisten meppien ohella onkin syytä kiinnittää katse Euroopan komission tulevaan työohjelmaan ja itse komissioon vaikuttamiseen.
Aku Aarva
toiminnanjohtaja
Eurooppalainen Suomi
¹ http://www.arene.fi/wp-content/uploads/2018/06/TKI_lukuja_kuva_verkkoon_2.png
