Hyvät ammattikorkeakouluopiskelijat, ärade yrkeshögskolestuderande

Sivistys, osaaminen, koulutus.
Taidot, tiedot ja ymmärrys.
Kehitys, edistys ja kasvu.

Yhteiskunnan menestyminen ja kehittyminen ovat aina olleet kiinni osaamisen ja ymmärryksen lisääntymisestä aina tulen teon keksimisestä robotiikkaan. Siksi puhun tänään teille koulutuksesta. Haluan puhua siitä, miksi koulutus on tärkeää. Puhun siitä, miten kaikilla tulee olla mahdollisuus kouluttautua ja kehittää itseään. Toivon että teillä on täältä lähtiessä vahvasti mielessä halu vaikuttaa koulutukseen ja sen saavutettavuuteen. Sillä koulutuksen avulla me kaikki voimme osallistua yhteiskunnan kehittämiseen.

Uusia innovaatioita ei löydy ilman uutta osaamista ja jatkuvaa kehitystä. Ja me kaikki tiedämme miten kipeästi tarvitsemme uusia innovaatioita. Fossiilisiin polttoaineisiin, muoviin ja kuluttamiseen perustuva elämäntapa ei ole kestävällä pohjalla. Tulevien sukupolvien takia meidän on pakko muuttaa toimintaamme. Maapallon tai vähintäänkin ihmiskunnan selviytyminen vaatii uusia, kestäviä ratkaisuja. Ratkaisuja joita korkeakouluissa tehtävä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotyö tarjoaa. Ratkaisuja joita korkeasti koulutetut luovat.

Vi måste ändra på sättet som vi bygger detta samhälle, hur vi mäter tillväxt och vad vi tycker att ett bra liv är. Allt detta behöver nya sätt att göra, detta kräver nya innovationer. Yrkeshögskolornas FUI är ett utmärkt verktyg för att konkret ändra på arbetslivet och världen och att rädda denna planet.

Samalla kun taistelemme ilmastonmuutosta vastaan, huomaamme, että ihmiskuntaa eteenpäin vievä teknologian kehitys myös jakaa ihmisiä kahteen luokkaan, menestyviin ja menettäviin joukkoihin. Tätä tapahtuu niin globaalisti kuin lokaalistikin. Yhteiskunnallisella tasolla polarisaatio, eriarvoisuuden lisääntyminen, on hyvinvointivaltion epäonnistuminen, jonka ratkomiseen tarvitsemme ratkaisuja. Eriarvoistuva yhteiskunta ei voi hyvin.

Työelämän murros poistaa markkinoilta työpaikkoja ja luo sinne uusia. Ammattirakenteet, tehtäväsisällöt ja työn tekemisen tavat muuttuvat. Tämä merkitsee monien kohdalla tarvetta päivittää osaamistaan joko siirtyäkseen kokonaan uuteen työtehtävään tai sopeutuakseen tehtäväsisältöjen muutokseen. Uusi teknologia vaikuttaa koko väestön osaamistarpeisiin.

OECD:n arvion mukaan automatisaatio uhkaa lähes joka kymmenettä suomalaisista työtehtävää ja viidennes työtehtävistä olisi muuttumassa merkittävällä tavalla seuraavien 10–20 vuoden kuluessa.

Teknologinen kehitys on ällistyttävän nopeaa. Erityisesti informaatioteknologia, robotiikka ja tekoäly kehittävät yhteiskuntaamme ja tapaamme tehdä työtä. Teknologian kehitys luo ennen näkemättömiä mahdollisuuksia, mutta myös uhkaa monen suomalaisen työpaikkaa.

OECD:n arvion mukaan automatisaatio uhkaa lähes joka kymmenettä suomalaisista työtehtävää ja viidennes työtehtävistä olisi muuttumassa merkittävällä tavalla seuraavien 10–20 vuoden kuluessa.

Teknologisen kehityksen ja työn murroksen lisäksi, osin niiden takia käsitteet työstä, perheestä, toimeentulosta, asumisesta sekä opiskelusta ja oppimisesta ovat murroksessa. Nykyinen sosiaaliturvajärjestelmä ei enää kykene vastaamaan muuttuneen ja muuttuvan yhteiskunnan tarpeisiin. Kykeneekö nykyinen opintotukijärjestelmä turvaamaan opiskelijan toimeentulon? Tunnistaako lainsäädäntö asumisen ja työn teon tapojen uudet ilmentymät?

Hyvät ammattikorkeakouluopiskelijat,

Työn murros on uhan lisäksi ennen kaikkea mahdollisuus. Tulevaisuustutkija Ilkka Halavan sanoin liian moni ihminen tekee edelleen töitä jotka sopisivat koneelle. Mitä enemmän otamme koneita tekemään niille sopivia töitä sitä inhimillisemmäksi ihmisen työt muuttuvat. Inhimillinen työ vaatii ymmärrystä, innovatiivisuutta ja sosiaalisuutta. Tätä kaikkea korkeakoulutus tarjoaa. Korkeakoulutus antaa meille avaimet uusiin, inhimillisempiin työtehtäviin.

Teknologian lisäksi työtä muuttaa myös sen kansainvälistyminen. Työtä ei enää tehdä vain suomalaisten kanssa vaan koko maailma toimii verkostojen kenttänä. Ylikansallisen yhteistyön lisäksi kansainvälistyminen tarkoittaa myös yhä voimakkaampaa erikoistumista. Miksi tehdä jotain täällä jos sen saa tuolta tuotua halvemmalla. Erikoistumisen ilmiö osaltaan johtaa työelämän polarisaatioon: Suomessa tehdään yhä harvempia matalan koulutustason töitä kun ne voidaan muualle keskittämällä toteuttaa edullisemmin. Se, mikä ei siirry koneiden työksi, saattaa siirtyä muiden maiden työpaikoille.

Kaikki tämä kuulostaa melko synkältä. Maailma muuttuu ja meillä ihmisillä on tapana havaita vain muutoksen synkät puolet. Mutta synkkyys ei ole ainut näkökulma. Palataanpa kysymykseen ilmastonmuutoksesta. Ongelma on ollut tiedossa jo vuosikymmeniä. Kuitenkaan siihen ei koskaan aiemmin ole reagoitu vastaavalla tarmolla. Koskaan aiemmin kymmenet tuhannet nuoret eivät ole marssineet maapallon puolesta.

Entäpä sitten teknologian kehitys. Vaikka se, että koneille siirtyy ihmisten työtä, on osin myös haasteellista, hyvin hoidettuna se voi tarkoittaa ihmisten vapaa-ajan lisääntymistä. Lisää aikaa perheiden ja ystävien kanssa. Samalla se mahdollistaa entistä mielekkäämpien ja antoisampien töiden tekemisen ihmisille.

Hyvät ammattikorkeakouluopiskelijat,

Miten tämä kaikki liittyy meihin täällä tänään?

Me kaikki tässä salissa olemme täällä, koska haluamme varmistaa amk-opiskelijoille, tuleville ja nykyisille amk-opiskelijoille, entistä paremman yhteiskunnan ja koulutuksen.

Me kaikki tässä salissa olemme täällä, koska haluamme varmistaa amk-opiskelijoille, tuleville ja nykyisille amk-opiskelijoille, entistä paremman yhteiskunnan ja koulutuksen. Yhteiskunnan jossa kaikille on työtä ja toimeentuloa, koulutusta joka antaa osaamista, tietoa ja taitoja nykyiseen mutta myös tulevaan työelämään.

Kuvaukseni yhteiskunnan muutoksesta, ilmastonmuutoksesta, polarisaatiosta, teknologian kehityksestä, kansainvälisyydestä. Miten ne liittyvät amk-opiskelijoihin ja ammattikorkeakoulutukseen?

On laajasti tiedossa, että osaaminen, korkea koulutus ja kyky kehittyä ovat keskeisiä asioita, kun pyrimme luovimaan tietämme näiden muutosten keskellä kohti yhteiskuntaa, jota voimme edelleen kutsua hyvinvointiyhteiskunnaksi. Ja siksi tämä kaikki koskee myös meitä. Koulutus on ratkaisu ja meidän tehtävämme on varmistaa että koulutus kehittyy vastaamaan näihin haasteisiin. Koulutus ja siihen osallistuminen ei voi jatkossa koskea vain tietynlaisia ihmisiä.

Vi behöver mera kunniga människor för att lösa de svåra problemen i vårt samhälle. En utbildning som är tillgänglig och av bra kvalitét ger oss en möjlighet att klara oss bland dessa globala fenomen. Med hjälp av innovationer kan vi, trots utmaningarna, bygga en ännu bättre värld.

Hyvät ammattikorkeakouluopiskelijat,

Me olemme se sukupolvi, joka löytää ratkaisut näihin tulevaisuuden haasteisiin. Ne ovat valtavia, monimutkaisia ja niiden vaikutukset ovat vielä osin arvoitus. Koulutuksen avulla varmistamme, että ratkaisut löytyvät. Tarkemmin sanottuna parhaat ratkaisut löytyvät kaikkien saavutettavissa olevalla, laadukkaalla koulutuksella.

Olemme tottuneet ajattelemaan, että Suomi on maailman tasa-arvoisimpia maita ja koulutusjärjestelmämme huippuluokkaa. Näin epäilemättä monessa suhteessa onkin. Siitä huolimatta yhteiskunnassamme elää useita ihmisiä, joilla ei ole samanlaisia mahdollisuuksia kuin muilla.

Olemme tottuneet ajattelemaan, että Suomi on maailman tasa-arvoisimpia maita ja koulutusjärjestelmämme huippuluokkaa. Näin epäilemättä monessa suhteessa onkin. Siitä huolimatta yhteiskunnassamme elää useita ihmisiä, joilla ei ole samanlaisia mahdollisuuksia kuin muilla. Nämä ihmiset edustavat vähemmistöjä, he ovat maahanmuuttajia, romaneja tai vammaisia. Vähemmistöön kuulumisen lisäksi sosioekonominen tausta ja vanhempien koulutus vaikuttavat Suomessa edelleen voimakkaasti siihen, millaisia koulutusvalintoja nuori tekee. Tausta vaikuttaa, vaikka haluamme uskoa toista.

Miksi tästä sitten täytyy olla huolissaan? Siksi, että haluamme taata yhdenvertaiset mahdollisuudet kaikille. Se kuuluu sivistyneen, modernin hyvinvointivaltion perusperiaatteisiin ja on jokaisen oikeus. Työelämän muuttuessa kouluttautuneen on helpompaa kouluttautua uudelleen työelämän muuttuessa. Koulutuksen saavutettavuudella on siis merkitystä koko yhteiskuntamme kannalta. Koulutuksen saavutettavuus ja korkeakouluopiskelijoiden moninaisuus on merkittävää mainittujen suurten tulevaisuuden haasteiden ja muutosten kannalta: monipuoliset yhteisöt, niin korkeakoulut, järjestöt kuin yritykset, kykenevät tuottamaan uusia ratkaisuja ja näkökulmia. Globaalissa maailmassa emme pärjää, jos emme tarjoa kaikille mahdollisuuksia hyödyntää täysimääräisesti potentiaaliaan.

Koulutuksen tekeminen saavutettavaksi on yhteinen ponnistus ja myös me voimme olla mukana edistämässä sitä luomalla yhteisöllisyyttä, sillä yhteisön tuki antaa osaltaan opiskelijalle voimavaroja suorittaa opinnot loppuun asti. Yhteisöllisyyden edistämiseen amkeissa on vaikea kuvitella parempaa tahoa kuin opiskelijakunnat, jotka tuovat yhteen amk-opiskelijat, puolustavat heidän etujaan ja tekevät opiskeluajasta parempaa.

Studerandekåren är den som ger studerande en möjlighet att känna samhörighet och förstärker gemenskapen samt sänker ensamhet. Den är en otroligt viktig del arbetet då vi sträver till en tillgänglig utbildning. I vardagen glömmer vi ofta hur betydelsefull den är.

Hyvät ammattikorkeakouluopiskelijat,

Ammattikorkeakoulutus on aina ollut ketterästi uudistuvaa ja kehittyvää. Joustavat opintopolut ja monimuotoisesti toteutettu opetus on meille itsestäänselvyys verrattuna moneen muuhun maahan tai koulutussektoriin. Amkki-koulutuksen monimuoto-opinnot sopivat työn ohessa opiskeleville, perheellisille ja monissa muissa elämän vaiheissa oleville. Opinnollistaminen ja työelämälähtöinen koulutus sopivat niille, joille pelkkä kirjoista pänttääminen on tuskaa.

Me olemme päässeet koulutuksen kehittämisessä jo pitkälle, mutta vielä on paljon tehtävää. Tulevaisuuden koulutus on yhä monimuotoisempaa ja meillä amkki-koulutuksen kehittäjillä on kaikki avaimet monimuotoisuuden lisäämiseen. Verkko-opintoja tarjoava campusonline on oiva esimerkki siitä, miten ammattikorkeakoulut ovat kehityksen kärjessä. Hallitusohjelmassa puhutaan alustamallisen koulutuksen kehittämisestä, mutta ammattikorkeakoulut ovat jo pitkällä toteuttamassa sitä pelkän puhumisen sijaan.

Koulutuksen saavutettavuus ei ole kuitenkaan kiinni vain siitä, miten opintoja järjestetään. Paljon on kiinni siitä, miten opiskelijat valitaan korkeakouluun ja tietenkin myös siitä, miten monta opiskelijaa opintoihin otetaan. Ammattikorkeakouluille on aina ollut itsestään selvää, että opiskelijoiksi otetaan sekä lukio- että amistaustaisia hakijoita. Näin opiskelijoiden joukossa on hyvä sekoitus erilaista osaamista. Tämän monipuolisen valinnan jatkuminen ei kuitenkaan ole itsestäänselvyys. Meidän on varmistettava, että ammatillinen koulutus tarjoaa jatkossakin riittävät valmiudet jatko-opintoihin. Ilman riittäviä valmiuksia opinnoissa eteneminen amkissa olisi tuskaa eikä ammattikorkeakoulujen ole järkevää ottaa opiskelijoiksi sellaisia joilla on heikot opiskeluvalmiudet.

Opiskelijavalinnoissa korkeakoulun kannalta on tärkeää valita ne hakijat jotka todennäköisimmin menestyvät opinnoissa ja saavat tutkinnon valmiiksi. Yhteiskunnan kannalta on kuitenkin yhtä tärkeää että valinta kohtelee erilaisia hakijoita yhdenvertaisesti ja reilusti. Amis- ja lukiotaustaisten hakijoiden huomioiminen on yksi näkökulma mutta samalla tulee huomioida esimerkiksi erilaiset oppijat ja eri elämäntilanteet.

Uusi valintakoe on hyvä esimerkki ammattikorkeakoulujen yhteistyökyvystä ja halusta uudistaa. Siinä yhdistyvät amk-koulutuksen kyky luoda uutta yhdessä ja halu luoda toimintamalleja jotka ovat hakijaystävällisiä.

Ammattikorkeakouluissa toteutetaan tällä viikolla ensimmäistä kertaa yhteinen valintakoe kaikissa amkeissa ja lähes kaikilla aloilla. Uusi valintakoe on hyvä esimerkki ammattikorkeakoulujen yhteistyökyvystä ja halusta uudistaa. Siinä yhdistyvät amk-koulutuksen kyky luoda uutta yhdessä ja halu luoda toimintamalleja jotka ovat hakijaystävällisiä. Valintakoe on mahdollista suorittaa eri puolilla Suomea riippumatta siitä mihin on hakemassa ja siihen valmistautuvien ei tarvitse lukea ennakkomateriaaleja tai käyttää rahaa valmennuskursseihin.

Mitä saavutettavuus sitten tarkoittaa opiskelijan toimeentulon kannalta? Voisiko sieltä löytyä ratkaisuja parempaan saavutettavuuteen, yhdenvertaisiin mahdollisuuksiin kaikille hakeutua koulutukseen?

Pääministeri Antti Rinteen hallituksen ohjelman Osallistava ja osaava Suomi mukaan koko sosiaaliturvajärjestelmää ollaan uudistamassa. On siis ratkaisujen aika! Nyt voimme ratkaista opiskelijoiden ja oppijoiden toimeentuloon liittyvät ongelmat. Tarvitsemme sellaista toimeentuloa, joka mahdollistaa keskittymisen opintoihin ilman kohtuutonta velkaantumista. Riittävä ja turvallinen toimeentulo mahdollistaa oman tai vanhempien varallisuuden estämättä kouluttautua niin pitkälle kuin haluaa ja tuntee kykenevänsä. Uusi malli on rakennettava silmällä pitäen ennen kaikkea tulevaisuutta, muuttuvan työelämän ja yhteiskunnan tarpeita: jatkuva oppiminen ja opiskelu ovat luonnollinen osa yksilön elinkaarta, ei mikään poikkeustila.

Hyvät ammattikorkeakouluopiskelijat,

Seuraavat kaksi päivää ovat meidän. Ne ovat meidän mahdollisuus olla yhdessä ja keskustella ammattikorkeakoulutuksen tulevaisuudesta ja SAMOKin työstä koulutuksen kehittäjänä. Nämä kaksi päivää ovat meidän areena luoda linja sille, millaista toimintaa me teemme jatkossa. Ja tietenkin myös ketkä sitä jatkossa toteuttavat. Seuraavat kaksi päivää teillä kaikilla osallistujilla on mahdollisuus kertoa, millaista maailmaa ja millaista ammattikorkeakoulutusta juuri sinä haluat olla rakentamassa.

Ärade yrkeshögskolestuderande,

Vi har denna arena i bruk en gång i året. Idag är vi alla samlade och mikrofonerna är redo för diskussionerna. Att bygga framtiden börjar från att vi målar bilden på framtiden vi vill se, så låt oss diskutera. Idag har vi chansen att bilda en gemensam bild om hurudan utbildning vi vill bygga, med hurudan utbildning vi vill skapa en bas för framtida samhället.

Hyvät ammattikorkeakouluopiskelijat,

Maailma muuttuu. On meidän tehtävämme varmistaa että se muuttuu paremmaksi. Että nuorilla meidän jälkeemmekin on mahdollisuus osallistua koulutukseen ja saada korkeatasoista osaamista työtehtäviensä toteuttamiseksi. Maailma muuttuu ja on meidän tehtävämme varmistaa että kaikilla on jatkossakin mahdollisuus osallistua yhteiskuntaan ja tehdä työtä, ansaita toimeentuloa.

Världen ändras, men vi är inte rädda, för vi vet att yrkeshögskoleutbildningen skapar sätt att takla utmaningarna med klimatförändringarna. Och vi vet att yrkeshögskoleutbildningen ger var och en av oss, så som även för framtida studeranden, kunskapen att arbeta i en värld som förändras hela tiden.

Minä uskon maailmaan jossa kaikilla on yhdenvertaiset mahdollisuudet opiskella. Minä uskon maailmaan jossa ammattikorkeakoulutus on arvostettua ja keskeinen osa yhteiskunnan kehittämistä. Minä uskon, että maailma voi kehittyä paremmaksi paikaksi synkkien ennusteiden sijaan. Mutta se ei ole itsestäänselvää. Parempi maailma odottaa rakentajiaan. Saavutettava koulutus odottaa puolestapuhujiaan. Laadukas ammattikorkeakoulutus odottaa kehittäjiään. Aloitetaan työ tänään täällä. Yhdessä. Nyt.

Näillä sanoilla avaan Suomen opiskelijakuntien liitto SAMOKin 24. liittokokouksen.