Puheenjohtajamme Iiris Hynösen puheenvuoro opetus- ja kulttuuriministeriö keskustelutilaisuudessa koulutusselonteosta 24.10.2019.

Tilaisuudessa olivat edustettuina Suomen opettajaksi opiskelevien liitto, Allianssi ry, Suomen lukiolaisten liitto, Suomen Opiskelija-allianssi – OSKU, Suomen ammattiin opiskelevien liitto SAKKI ry, Suomen opiskelijakuntien liitto SAMOK ry, ja Suomen ylioppilaskuntien liitto SYL.

Suomen opiskelijakuntien liitto – SAMOK kiittää kutsusta tulla keskustelemaan koulutuspoliittisesta selonteosta ministereiden kanssa.

Olemme erittäin kiitollisia, että tällainen koulutuspoliittinen selonteko on päätetty tehdä. Olemme kokeneet, että koulutuksen kehittämisestä ovat puuttuneet selkeät tavoitteet ja yhteinen päämäärä, ja kehittämistä on tehty useita paloja kerralla ilman, että on samalla varmistettu, että nuo palaset muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden. Me toivomme, että tämän selonteon avulla saamme yhteisen kuvan siitä, mihin suuntaan koulutusta ollaan kehittämässä ja esimerkiksi ammattikorkeakoulut tietävät mitä heiltä odotetaan koulutuksen järjestäjinä.

Olemme erittäin tyytyväisiä, että koulutuksen saavutettavuus on nostettu yhdeksi teemaksi ja pidämme korkeakoulutuksen saavutettavuussuunnitelman tekemistä hyvin tärkeänä. Mielestämme saavutettavuus on kaikkea koulutuspolitiikkaa läpileikkaava teema, joten myös suunnitelman tulisi sisältää laajan katsauksen aiheeseen: muun muassa sosioekonomisen aseman, alueellisten erojen, etnisen taustan ja muun vähemmistöaseman aiheuttamien esteiden selvittämisen koulutuspolulla. Saavutettavuuden edistäminen tarvitsee selkeät, mitattavat tavoitteet ja esimerkiksi erilaisten opiskelijoiden ja oppijoiden ohjaamisen kehittämistä. Muutokset maailmalla edellyttävät, että meillä on entistä paremmat keinot tukea esimerkiksi maahanmuuttajataustaisten koulutuspolkua, aina varhaiskasvatuksesta korkeakouluun saakka.

Mielestämme saavutettavuus on kaikkea koulutuspolitiikkaa läpileikkaava teema, joten myös suunnitelman tulisi sisältää laajan katsauksen aiheeseen: muun muassa sosioekonomisen aseman, alueellisten erojen, etnisen taustan ja muun vähemmistöaseman aiheuttamien esteiden selvittämisen koulutuspolulla.

Myös koulutuksen laajuutta tulee tarkastella, jotta voimme todella päästä tavoitteeseen 50 prosentin koulutustasosta nuorissa ikäluokissa vuoteen 2030 mennessä. 50 prosentin tavoitteen tulee olla kuitenkin osaamistason nostamista, ei vain tutkintomäärien lisäämistä. Siksi resurssien tulee kasvaa samassa suhteessa, ettei samaan aikaan koulutuksen laatu kärsi. Selonteossa tulisikin ottaa kantaa kestävään rahoituspohjaan koulutuksen osalta.

Opiskelijavalintojen saavutettavuus ei ole ainoastaan koulutuksen laajuutta, vaan myös opiskelijoiden valintatavoilla on merkitystä. Olemme huolissamme avoimen väylän merkittävästä kasvusta viime aikoina. Vaikka avoimen väylä on joillekin hakijoille hyvä tapa hakea koulutukseen, tarkoittaa se kuitenkin jopa vuoden mittaista pääsykoetta, joka ei välttämättä johda koulutuspaikkaan. Samalla kun avoimen väylää laajennetaan, asetetaan ammattikorkeakouluille painetta lisätä avoimeen amk-koulutukseen tarjontaa jatkuvan oppimisen piirissä oleville opiskelijoille. Avointa korkeakoulutusta kehitetään siis kahteen suuntaan ja toivommekin, että selonteossa otetaan kantaa siihen, mikä on avoimen korkeakoulutuksen rooli yhteiskunnassa. Samalla tulee pitää kiinni maksuttomasta tutkintokoulutuksesta.

Hakijasuman purkaminen on ajankohtaista nyt, mutta näemme tärkeänä, että selonteossa katsotaan myös pidemmälle tulevaisuuteen ja luodaan askelmerkkejä siihen, miten korkeakoulukenttää kehitetään vuodesta 2030 eteenpäin, kun ikäluokat alkavat pienentyä. Tarvitsemme kansallisen suunnitelman, jossa korkeakouluverkkoa katsotaan kokonaisuutena: muuten kehittäminen etenee korkeakouluvetoisesti, eikä siinä aina huomioida koko yhteiskunnan etua.

Näemme tärkeänä, että selonteossa katsotaan myös pidemmälle tulevaisuuteen ja luodaan askelmerkkejä siihen, miten korkeakoulukenttää kehitetään vuodesta 2030 eteenpäin, kun ikäluokat alkavat pienentyä.

Osaamistason nostaminen ja saavutettavuuden lisääminen ei ammattikorkeakoulujen näkökulmasta ole vain korkeakoulukysymys. Meille on erittäin tärkeää varmistaa, että ammatillisen toisen asteen koulutuksen käyneillä on jatkossa vähintään nykyisen tasoiset valmiudet korkeakouluopintoihin. Mikäli jatko-opintovalmiudet heikkenevät entisestään esimerkiksi rahoitusleikkausten takia, ei ammattikorkeakoulujen ole enää järkevää ottaa amiksia opiskelijoiksi, ja silloin luomme käytännössä Suomeen koulutuksellisen umpiperän. Siksi ammatillisesta koulutuksesta saatavan osaamisen varmistaminen on meidän näkökulmasta keskeistä.

Pidämme tärkeänä että Suomen houkuttelevuus on nostettu teemaksi. Haluamme kuitenkin tuoda esille, että on erittäin tärkeää myös kiinnittää huomiota suomalaisten kansainvälistymismahdollisuuksiin. On tärkeää varmistaa, että suomalaiset ovat tekemisissä kansainvälisten opiskelijoiden kanssa tai saavat mahdollisuuksia kotikansainvälistymiseen. Myös vaihtoon lähtemistä tulee tukea. Pidämme erittäin ongelmallisena, että suomalaisten vaihtoon lähteminen on laskenut viime vuonna reippaasti.

Olemme harmillisen tietoisia yhteiskuntamme kehityksestä, ikäluokkien pienentymisestä ja meidän ja nuorempien ikäluokkien kohdalle osuvasta maksajan roolista tulevaisuudessa. Siksi toivommekin, että selonteossa otetaan kantaa koulutuksen resursseihin ja siihen, miten meidän ikäluokallemme annetaan koulutuksen avulla resursseja pitää yhteiskuntaa yllä, kun huoltosuhde heikkenee. Toivomme, että selonteon kautta eduskunta sitoutuu koulutuksen pitkäjänteiseen ja riittävään rahoitukseen sekä pitää huolta siitä, että Suomi säilyy koulutuksen mallimaana jatkossakin.

Lisätietoja:

Anniina Sippola
korkeakoulupolitiikan asiantuntija
050 389 1014
[email protected]