Elina toimii tänä vuonna Haaga-Helian opiskelijakunta Helgan hallituksen jäsenenä ja hänen vastuualueellaan on palvelut ja tapahtumat.

Korkeakouluopiskelijoiden kokonaisvaltainen hyvinvointi on herättänyt laajaa mediahuomiota kuluvan vuoden aikana ja julkaisuissa on pohdittu muun muassa opiskelijoiden jaksamiseen liittyviä tekijöitä. Kuitenkin palkattoman työharjoittelun vaikutuksista korkeakouluopiskelijoiden jaksamiseen on puhuttu toistaiseksi liian vähän.

Palkaton työharjoittelu on edelleen monen korkeakouluopiskelijan karu todellisuus. Palkaton harjoittelu voi antaa opiskelijalle tilaisuuden kerätä arvokasta kokemusta koulutustaan vastaavan yrityksen avustuksella, mutta millä hinnalla? Ilman korvausta työskentelevä osaava uurastaja on yritykselle lottovoitto, jolle voi heittää ilta- sekä sunnuntaivuorot ja näin välttää ylimääräisen rahanmenon. Palkaton työharjoittelu ei kuitenkaan takaa valmistuneelle jatkomahdollisuuksia, sillä yritys saattaa haluta toisen palkattoman työntekijän jatkamaan perinnettä. 

Mutta kuka on vastuussa opiskelijan jaksamisesta työharjoittelun aikana? Monet palkatonta työharjoittelua tekevät korkeakouluopiskelijat joutuvat tekemään harjoittelunsa ohella palkallista työtä tienatakseen elantonsa. Mikäli näiden kahden ohella suorittaa vielä opintoja tai pyrkii sosiaaliseen elämään on oravanpyörä valmis. 

Helpointa olisi saada työnantajat tarjoamaan palkallista harjoittelua kahdesta syystä. Ensinnäkin he saisivat kilpailukykyistä työvoimaa, eikä tarvitsisi valita sitä tekijää, joka halvimmalla lähtee. Toisekseen yrityksen imagoa saataisiin kasvatettua. Maksaessaan palkkaa harjoittelijoille he muodostavat positiivisen kuvan nuorille yrityksestään ja saa heidät kilpailemaan mahdollisuudesta työskennellä heille. Mitä jos homma ei hoidu näin helpolla?

Korkeakoulut on tärkeässä avainroolissa. Korkeakoulujen luomien työelämäkontaktien kautta voidaan valvoa ja varmistaa, että korkeakouluopiskelija saa reiluilla ehdoilla tasoistaan syventävää osaamista opintojensa vahvistukseksi.

Väkevämpi opiskelijaliikkeiden sekä ammattiliittojen välinen yhteistyön voisi myös tuoda asiaan sen vaatimaa ratkaisua. Opiskelijaliikkeet sekä ammattiliitot kumpikin taistelevat jäsenistönsä tasa-arvoisen kohtelun puolesta ja yhdessä voisivat keksiä ratkaisut, joilla saavutettaisiin puhdasta voittoa molemmin puolin. 

Voiko palkatonta harjoittelua oikeuttaa? Harjoittelijalle voidaan antaa osaamistason mukaan hyvinkin vaativia ja vastuuta odottavia tehtäviä, jotka lisäävät edellytyksiä stressitasojen nousulle entisestään. Tietenkään kukaan ei pakota ketään hyväksymään palkatonta harjoittelua, mutta mikäli edessä on opiskelijan tulevaisuuden kannalta ratkaiseva työ, pitäisikö siitä kieltäytyä? OKM voisi tehdä asiasta kirjauksen työnantajalakiin, joka määräisi työnantajan olevan velvoitettu tarjoamaan harjoittelijalle 40-60% täyspäiväisen palkkaa vastaavan summan ja todellinen palkka määräytyisi harjoittelun vaatiman tason sekä vastuun mukaan. Näin ollen työn teettäminen opiskelijan hyvinvoinnin kustannuksella ei olisi enään oikeutettua ja noitavainot syyllisen metsästämiseksi voitaisiin lopettaa.

Elina Viitaniemi
Ehdokas SAMOKin hallitukseen vuodelle 2020

Elinan somet:
Facebook

Julkaisemme SAMOKin hallitukseen vuodelle 2020 hakevien blogitekstejä syys-lokakuun aikana. Ehdokkaiden esittämät ajatukset eivät välttämättä edusta meidän kantojamme. Uusi hallitus valitaan liittokokouksessamme Helsingissä 31.10-1.11.