Jos minun pitäisi päättää yksi asia mitä jokaisen korkeakouluopiskelijan pitäisi tehdä, olisi se vaihtoon lähteminen.
Itse tein tämän elämäni parhaan päätöksen ensimmäisen kerran 18-vuotiaana, kun päätin lähteä ylioppilaskirjoituksia karkuun Etelä-Saksaan. Päädyin asumaan vuodeksi saksalais-italialaiseen perheeseen pieneen kaupunkiin Münchenin lähelle. Kotiin palatessani toin mukanani paljon muistoja, hyvät kielitaidot, runsaasti elämänkokemusta, sekä paljon sellaista osaamista mitä en muualta olisi saanut.
Jokaisella toiseen asteen opiskelijalla ei ole välttämättä mahdollisuutta lähteä vaihto-oppilaaksi, mutta lähes jokaisella suomalaisella korkeakoulututkintoa opiskelevalla opiskelijalla on hyvät mahdollisuudet kerätä kansainvälistä kokemusta vaihdon tai harjoittelun kautta.
Vaihtoon lähteminen ulkomaille on opiskelijalle aina kallis investointi, eikä se ole täten kaikille mahdollista. Opiskelijaliikkuvuutta varten kohdennetut Erasmus-tuet parantavat kuitenkin opiskelijoiden yhdenvertaisuutta kansainvälistymisessä: Jokaiselle Erasmus-vaihtoon lähtijälle on varattu Erasmus-tukea vaihtoa tai harjoittelua varten ja suomalaiset opiskelijat ovat vaihdon aikana oikeutettuja normaalisti opintotukeen.
Mikä sitten on SAMOKin ja opiskelijakuntien rooli suomalaisten korkeakouluopiskelijoiden kansainvälisyyden ja liikkuvuuden lisäämisessä?
EU on pyrkinyt yhdenvertaistamaan koulutusta jäsenmaissaan ja sen takia on tärkeää vaikuttaa EU-tason päätöksentekoon koulutusasioissa. Se mitä EU-tasolla päätetään korkeakoulutuksesta, tulee vaikuttamaan myös Suomen korkeakouluopiskelijoiden arkeen. Eurooppalaisen yhteistyön syventyessä myös tarve opiskelijoiden EU-tason edunvalvonnalle on kasvanut.
SAMOKin tulee mielestäni jatkossakin osallistua tiiviisti ESU:n, Eurooppalaisten opiskelijoiden liiton toimintaan. ESU edustaa eurooppalaisia opiskelijoita ja valvoo heidän etujaan esimerkiksi sosiaalipoliittisissa, taloudellisissa, kulttuurillisissa ja koulutuksellisissa asioissa. ESU tekee töitä kestävän, saavutettavan ja korkealaatuisen koulutuksen puolesta Euroopan unionissa. Nämä ovat vahvasti myös SAMOKin tavoitteita.
Kansainvälistymiselle ulkomailla löytyy myös vaihtoehtoja. Opiskelijakunnilla on suuri rooli kotikansainvälistymisen edistämisessä. Järjestämällä tapahtumia ja tuutoritoimintaa tuodaan eri taustoista tulevia opiskelijoita yhteen. Opiskelija, joka toimii kansainvälisenä tuutorina, voi oppia lähes samoja taitoja kuin vaihtoon lähtemällä. Myös kotimaassa pysytellen voi hankkia paremman kielitaidon, kansainvälisiä verkostoja, sekä taidon tarkastella omaa kulttuuriaan toisen kulttuurin kontekstissa.
Tulevaisuuden isoissa kysymyksissä meidän tulee kyetä tekemään rajat ylittävää yhteistyötä. Suomi tarvitsee tiedostavia, kansainvälisesti verkostoituneita opiskelijoita, jotka ovat kiinnostuneet Euroopan tulevaisuudesta ja demokraattisesta päätöksenteosta. Mielestäni SAMOKin tulisi sen takia panostaa erityisesti EU-vaikuttamisen näkyvyyteen. Yhteistyössä opiskelijakuntien kanssa SAMOK voi tuoda kansainvälistymisen ja kansainvälisen edunvalvonnan entistä lähemmäs opiskelijoiden arkea.
Emma Hannonen
Ehdokas SAMOKin hallitukseen vuodelle 2020
Emman somet:
Facebook
Instagram
Julkaisemme SAMOKin hallitukseen vuodelle 2020 hakevien blogitekstejä syys-lokakuun aikana. Ehdokkaiden esittämät ajatukset eivät välttämättä edusta meidän kantojamme. Uusi hallitus valitaan liittokokouksessamme Helsingissä 31.10-1.11.