Hyvä koulutus on yhteiskunnalle elintärkeää, ja sivilisaation kehitys sellaisena kuin sen tunnemme on opiskelijoiden käsissä. Miksi siis emme näe vaivaa investoidaksemme omaan tulevaisuuteemme ja huolehtiaksemme yhdestä tämän yhteiskunnan tärkeimmistä peruspilareista?
Useimmat opiskelijat kantavat jonkinlaista huolta opintojen alusta asti. Ensinnäkin, kun uusi vuosikurssi aloittaa opintiensä ja joku alkaa epäillä alavalintaansa, tutkinnon vaihtaminen ei ole helppoa uuden yhden opiskeluoikeuden säännön vuoksi: jos otat vastaan opiskeluoikeuden, menetät kaikki muut opiskeluoikeutesi. Käytännössä tämä lisää opiskelijoiden painetta ja vangitsee heidät asemaan, jossa he eivät välttämättä halua olla.
Toiseksi asumistuen ja opintotuen muutosten seurauksena opiskelijat kantavat nykyään myös todellista huolta rahasta, tulevaisuudestaan ja siitä, pystyvätkö ylipäätään jatkamaan opintojaan. Tilastokeskuksen mukaan vain 53,5 % ammattikorkeakouluopiskelijoista valmistui tavoiteajassa vuonna 2024. Ja vuosi valmistumisen jälkeen 13 % AMK-valmistuneista oli edelleen työttömänä. Kun katsoo lukuja, meitä on vaikea syyttää!
Kun tuntuu siltä, että jokainen päätös tehdään ilman että sinua on ajateltu, kun rahat loppuvat ja hyvinvointisi kärsii, kaikki muuttuu liian raskaaksi kenenkään kannettavaksi. Sanat “opiskelija” ja “ei pysty opiskelemaan” eivät saisi esiintyä edes samassa lauseessa!
Lisäksi on yksi pullonkaula, josta opiskelijat puhuvat yhä enemmän ja joka on piilossa silmiemme edessä: harjoittelu.
Ammattikorkeakoulututkinnossa harjoittelu on pakollinen osa opintoja. Tutkinnosta riippuen se on laajuudeltaan 30-120 opintopistettä. Työmarkkinoiden heikennyttyä harjoittelupaikan löytäminen on käynyt paljon vaikeammaksi. En löytänyt valtakunnallisia tilastoja siitä, kuinka moni opiskelija kamppailee sellaisen saamisen kanssa, mikä on jo sinänsä ongelma, sillä sitä mitä ei mitata, on helppo sivuuttaa.
Tiedän kuitenkin, miten ketju toimii. Kun harjoittelupaikkoja on vaikea löytää, opinnot viivästyvät. Kun opinnot viivästyvät, opintotuki on vaarassa, koska se on sidottu opintojen etenemiseen. Ja monelle opiskelijalle yksi puuttuva harjoittelu voi sysätä koko elämän taaksepäin. Samalla myöhään valmistuminen tarkoittaa työelämään siirtymistä myöhemmin ja siihen liittyvä stressi tekee jaksamisesta entistäkin vaikeampaa.
Mitä sitten voimme tehdä?
SAMOKin eduskuntavaaliohjelma sisältää jo toimivia ratkaisuja ja haluan varmistaa, että ne tuodaan kuuluviin ja niitä ajetaan päättäjille, jos minut valitaan hallitukseen.
Valtakunnallinen harjoittelusetelli – Työnantajat saisivat tukea korkeakouluopiskelijoiden ottamiseen harjoitteluun. Tämä madaltaa yritysten kynnystä sanoa kyllä ja antaa opiskelijoille enemmän paikkoja, joihin sanoa kyllä.
Parempaa kielenopetusta ja kotoutumista kansainvälisille opiskelijoille – Kielitaito on avain työllistymiseen Suomessa, mutta kielen oppimisen ei koskaan pitäisi viivästyttää valmistumista. Laadukasta, alakohtaista kielenopetusta pitäisi sisällyttää osaksi tutkintoja ja harjoittelua, ja työelämässä opiskelijoihin kohdistuvien kielitaitovaatimusten täytyy olla realistisia. Kansainvälisenä opiskelijana tiedän itse, kuinka suuri este tämä voi olla, kun lähes kaikissa harjoitteluilmoituksissa vaaditaan äidinkielen tasoista suomen kielen taitoa.
Työllistämissetelit. – SAMOK on ehdottanut valtakunnallista kokeilua, jossa osaavia valmistuneita palkkaavat työnantajat saisivat taloudellisen kannustimen. Tämä tukee siirtymää opinnoista työelämään, jotta valmistuneet työllistyvät nopeammin ja heillä on vankka toivo elämästä valmistumisen jälkeen.
Ensi vuoden eduskuntavaalit ovat meidän tilaisuutemme. Seuraava hallitusohjelma määrittää, mihin opiskelijat voivat luottaa vuosiksi eteenpäin, ja ratkaisut syntyvät usein niiden ehdoilla, jotka tekevät itsensä kuuluviksi. Pidetään siis nyt mahdollisimman paljon meteliä, jotta meidän jälkeemme tulevat opiskelijat voivat suorittaa opintonsa mahdollisimman rauhassa.
Toistan tätä kuin mantraa, mutta se ei ole huono asia: opiskelijat eivät ole vain tulevaisuus. Olemme jo nyt osa tätä yhteiskuntaa – opiskelemme, teemme töitä, osallistumme ja muokkaamme yhteiskuntaa juuri nyt. Ansaitsemme tien opintojen läpi, joka ei tunnu hypyltä tuntemattomaan.
Olen Rue, Tampereen ammattikorkeakoulun kolmannen vuoden ohjelmistotekniikan opiskelija, ja asetun ehdolle SAMOKin hallitukseen vuodelle 2027. Olen ollut Tamkon hallituksessa kaksi vuotta, vapaa-ajan vastaavana ja nyt hallituksen varapuheenjohtajana, ja haluan viedä oppimani valtakunnalliselle tasolle.
Kirjoittaja: Ruvindu Gamage (Rue), ehdokas SAMOKin hallituksen jäseneksi vuodelle 2027.
SAMOKin blogissa ja sosiaalisessa mediassa esitellään syksyn aikana ehdokkaita SAMOKin hallitukseen vuodelle 2027. Lisätietoa liittokokouksesta löydät täältä.