Jo 30 vuoden ajan ammattikorkeakoulutus on vastannut työmarkkinoiden tarpeisiin. AMK-koulutus vakinaistui vuonna 1996, ja samalla vakiintui niin nykymuotoiset AMK-tutkinnot, opiskelijakunnat kuin ammatillisen korkeakoulutuksen edunvalvonta. Koko historiansa ajan ammattikorkeakoulutus on ollut jatkuvassa liikkeessä ja on lunastanut paikkansa tärkeänä osana korkeakoulujärjestelmää.
Erityisesti muutospaineiden keskellä suomalainen ammatillinen korkeakoulutus on osoittanut ketteryytensä. Se on kyennyt vastaamaan alueiden ja koko Suomen haasteisiin tuottamalla tarvittavaa osaamista kulloiseenkin tarpeeseen. AMK-koulutuksen merkitys alueille on huomattava, sillä opiskelemaan hakevista suurin osa tulee lähialueilta, ja vastaavasti merkittävä osa valmistuneista työllistyy omalle alueelleen.
Nykytilanteessa amk-sektorin kehittäminen keskittyy luomaan mahdollisuuksia elintärkeälle TKI-toiminnalle ja sen rahoituksen edistämiseen. Kansallisena tavoitteena on nostaa suomalaisten osaamistasoa muun muassa lisäämällä korkeakoulutettujen määrää eri ikäluokissa.
– Ylempien ammattikorkeakoulututkintojen tunnettuuden kasvattaminen ja jatkokoulutusmahdollisuuksien kehittäminen kansainvälisessä markkinassa ovat avainasemassa osaamistason nostossa, sanoo Tradenomien puheenjohtaja Jaakko Hyvönen. – Jotta näissä onnistutaan, on ammattikorkeakoulujen voitava jatkossakin kehittää toimintaansa itsenäisesti.
– Ammattikorkeakoulutuksen suurin vahvuus on työelämälähtöisyys, jota on edelleen vahvistettava, Insinööriliiton puheenjohtaja Samu Salo sanoo. – Opiskelijat ovat voimavara elinkeinoelämälle, jotka jo opintojensa aikana esimerkiksi harjoittelujaksojen ja projektitöiden kautta antavat uutta näkökulmaa yritysten toimintaan. Yhdessä lailla turvatun opiskelijakuntatoiminnan kanssa tämä tekee ammattikorkeakouluista dynaamisia yhteisöjä.
– Toivomme, että mahdollisuuksien Suomi on olemassa myös tulevaisuudessa opiskelijoille: saavutettavuus sekä alueellisesti että eri taustaisille nuorille ja aikuisille. Kannamme syvää huolta nykyisten opiskelijoiden jaksamisesta ja nuorten heikkenevästä luottamuksesta tulevaisuuteen, puheenjohtaja Helena Maijanen Suomen opiskelijakuntien liitto – SAMOK ry:stä sanoo. – Laadukkaalla ja riittävästi resurssoidulla ammattikorkekoulutuksella on mahdollista vaikuttaa näihin haasteisiin sekä taata tuleville ikäluokille tutkinnot, joilla pärjäää työelämässä.
Suomen opiskelijakuntien liitto – SAMOK, Insinööriliitto IL ja Tradenomit järjestävät tänään 17. huhtikuuta juhlaseminaarin, joka käsittelee niin AMK-koulutuksen historiaa kuin tulevaisuuttakin. Valtiovallan tervehdyksen seminaariin tuo tiede- ja kulttuuriministeri Mari-Leena Talvitie.
Seminaaria on mahdollista seurata Yle Areenan kautta:
Aamupäivän osuus klo 9.30 alkaen:
AMK30v – tarina työelämälähtöisen ammattikorkeakoulutuksen synnystä
https://areena.yle.fi/1-77779588
Iltapäivän osuus klo 13.15 alkaen:
AMK30v – ammattikorkeakoulutuksen merkitys Suomelle nyt ja tulevaisuudessa
https://areena.yle.fi/1-77779847
Faktaa ammattikorkeakoulutuksesta
- Ammattikorkeakoulut vakinaistettiin vuonna 1996 ja juhlii 30-vuotista taivaltaan tänä vuonna
- Kaikista korkeakoulutetuista kaksi kolmasosaa valmistuu ammattikorkeakouluista
- Ylempi ammattikorkeakoulututkinto (YAMK) vakinaistettiin koulutusjärjestelmäämme vuonna 2005, josta ei vieläkään ole selkeää polkua tohtorin tutkintoon
- Ammattikorkeakoulujen TKI-toiminta on yhä merkittävämpi osa niiden toimintaa ja palvelee erityisesti PK-yritysten tarpeita ja aluekehitystä
- Lähes puolet ammattikorkeakouluopiskelijoista on suorittanut ammatillisen 2. asteen tutkinnon
Lisätiedot:
Insinööriliitto IL
Samu Salo, puheenjohtaja
p. 040 184 2290
Suomen opiskelijakuntien liitto – SAMOK
Helena Maijanen, puheenjohtaja
p. 050 389 1000
Tradenomit
Jaakko Hyvönen, puheenjohtaja
p. 040 515 8591