Ammattikorkeakouluja ei olisi olemassa ilman opiskelijoita. Suomi näyttäisi myös hyvin erilaiselta ilman heitä, teitä. Valmistuvat opiskelijat ovat korkeakoulutuksen tärkein vaikuttava voima yhteiskunnassamme. Opiskelijat ovat kuin välittäjäaine siirtäessään eri tavoin syntynyt osaamista työelämään.

Korkeakoulut ovat merkittäviä instituutioita yhteiskunnassamme. Ne ovat peili yhteiskuntamme arvoista, hierarkioista ja historiasta – ja maalaavat vahvasti myös kuvaamme tulevaisuudesta. Koulutuspolitiikan valinnat ja vaikutukset ovat osa meidän jokaisen elämää, ajattelua ja
omaksuttuja arvoja. Olemme jokainen myös koulutuspolitiikan ”tuote”, ja osin siksi meidän on vaikea saada riittävää etäisyyttä sen tarkasteluun. Samaisesta syystä koulutuspoliittiset doktriinit muuttuvat todella hitaasti.

Opiskeluaikana suurimmalla osalla ovat mielessä aivan muut asiat kuin korkeakoulupolitiikka. Ja hyvä niin. Ajattelen kuitenkin, että opiskelijoiden kannattaisi olla kovin kiinnostuneita siitä, miten ammattikorkeakoulutusta Suomessa ja muualla kehitetään. Suomessa valmistellaan parhaillaan korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visiota vuoteen 2040 asti. Se piirtää askelmerkkejä tästä pitkälle eteenpäin.

Ammattikorkeakoulut, eli laki niiden luomisesta, ja niitä edustava järjestö Arene ry täyttävät ensi vuonna 30 vuotta. Nuoresta iästään huolimatta ammattikorkeakoulujen juuret ovat kuitenkin syvällä ja pitkällä historiassamme, ja monen juuret ylettyvät paljon kauemmas kuin nykyisten ylipistojen. Koko elinaikansa ammattikorkeakoulut ovat joutuneet taistelemaan paikastaan ja resursseistaan milli milliltä. Tämä kaikki on tuonut ammattikorkeakouluille sitkeyttä ja resilienssiä.

Suurin työ tehdään kuitenkin jokaisessa ammattikorkeakoulussa, jossa koulutusta ja omaleimaista tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotyötä, toisiinsa pedagogisesti nivoen, tehdään ja kehitetään kunnianhimoisesti. On löydetty tapoja kehittää, vaikka päärahoittajan eli opetus- ja kulttuuriministeriön rahoitusta on leikattu kerta toisensa jälkeen. Niin teki tämäkin hallitus. On uusien sukupolvien tehtävä lunastaa tälle kriittisen tärkeälle koulutukselle ja tutkimukselle arvostus sen omilla vahvuuksillaan sekä reilut ja tasavertaiset pelimerkit tekemiseen ja kehittämiseen.

Olemme ja olette osa tätä vaikuttamisen ketjua.

Ammattikorkeakoulujen kyky ja resurssit kehittää koulutusta ja tutkimusta sataa suoraan opiskelijoiden laariin. Työelämäläheinen TKI-toiminta pitää yhteisön kunnianhimoisena ja tulokset siirtyvät tulevaisuutta ennakoiviksi opetussisällöiksi ja sitä kautta paremmaksi osaamiseksi. Miten saada tälle kehittyvälle osaamiselle tunnustus ja tunnistus työelämässä: kelpoisuuksina, urapolkuina ja erilaisina osaamisen kehittämisen mahdollisuuksina? Tämäkin vaikuttaminen on osa tätä kokonaisuutta.

Ammattikorkeakoulut eivät kehitä toimintaansa itseään varten vaan sen opiskelijoita, suomalaista elinkeinoelämää, julkista sektoria ja koko suomalaista yhteiskuntaa varten.

Osa ammattikorkeakoulutuksen kehittämistä on myös siellä opiskelevien vaikutusmahdollisuuksien vahvistaminen. Demokratian vaaliminen tarkoittaa kaikkien kansalaisten tietoja, taitoja ja identiteettiä. Kaikkia taitoja voi ja on harjoiteltava. Opiskeluaika on tässä erityisen otollista aikaa. Demokratiataidot ja demokratiauskon vahvistaminen on erityisen merkityksellistä ammattikorkeakouluopiskelijoiden kohdalla, koska siellä aloittavista suuri osa tulee ammatillisesta koulutuksesta, jossa yleissivistävien opintojen osuus on äärimmäisen ohut. Olennaista on nähdä asian korkeakoulupoliittinen ulottuvuus, ja asettaa tavoitteet ja keinot eri korkeakoulutukseen tulevien ryhmien osalta erikseen.

Ida Mielityinen
Toiminnanjohtaja
Arene ry

Osana vuosijuhlakampanjaa SAMOK julkaisee blogitekstejä sidosryhmiltään. Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry ajaa ammattikorkeakoulujen yhteistä etua.