Lauantai 15.6.1996.
Tähän päivään oli valmistauduttu lukuisten monenkeskisten valmistelevien keskustelujen, työryhmätapaamisten sekä tarvittavien asiakirjojen ja muiden materiaalien laatimisen muodossa.
Perustamiskokous oli valmis käsittelemään perustettavalle uudelle opiskelijajärjestölle tarvittavat lakisääteiset ja määrämuotoiset esitykset aina säännöistä talousarvion ja toimintasuunnitelman kautta hallituksen valintaan saakka.
Tulevan liiton nimestä käytiin äänestyskierros, jonka tuloksena uuden liiton nimeksi päätettiin; Suomen Ammattikorkeakouluopiskelijakuntien Liitto – SAMOK ry. Työ sai siis alkaa!
Uuden liiton vastavalittu hallitus järjestäytyi välittömästi perustamiskokouksen jälkeen. Liiton hallitus laati järjestäydyttyään ”Profiilipalaverissa” (josta on edelleen tallessa alkuperäinen ja ruutupaperille laadittu 11-sivuinen muistio) tarkemman ja täsmällisemmän sisäisen toimintasuunnitelman, joka nojasi vahvasti perustamiskokouksessa hyväksyttyyn liiton toimintasuunnitelmaan, syvensi sitä käytännön toimiksi.
Hallitus muodostui maantieteellisesti laajapohjaiseksi ja hyvin kattavaksi, hallituksen jäseniä valittiin etelästä pohjoiseen, lännestä itään, joka oli ehdottomasti suuri etu ja voimavara koulutusjärjestelmän alueellisen ja valtakunnallisen ”hajanaisuuden” vuoksi.
Ammattikorkeakouluilla ei vielä tuossa vaiheessa ollut koulutustarjonnalleen keskitettyjä kampusmalleja, joten koulutusalat olivat alueellisestikin varsin erillään toisistaan. Vasta perustetun SAMOK ry:n keskeisimmiksi teemoiksi nousivat luonnollisesti koulutusalajärjestöjen sekä opiskelijakuntien järjestäytymisasteen edistäminen, koulutuspolitiikkaan pureutuminen paikallisesti, alueellisesti, ja heti alusta lukien myös valtakunnallisesti, laajassa sekä monialaisessa koulutusrakenteessa.
Erityisen tärkeänä liiton hallitus näki myös opiskelijoiden opintososiaalisiin etuihin vaikuttamisen yhteistyössä muiden opiskelijajärjestöjen kanssa, kansainvälisiin opiskelumahdollisuuksiin sekä tutkintojen vertailtavuuteen vaikuttamisen sekä opiskeluympäristöissä kehitettävän ja toteutettavan tutor -toiminnan edistämisen. Toki muutkin perustamiskokouksessa hallituksen tehtäviksi annetut ja valtuutetut vastuut pyrittiin ottamaan huomioon kaikessa toiminnassa eikä muun muassa monenkeskistä sidosryhmätyötä sekä taloudellista ja toiminnallista, myös poliittista vaikuttamista, voitu sivuuttaa missään vaiheessa toimintaa käynnistettäessä.
Lyhyesti voi kai todeta, että hallituksen jäsenet toimivat luottamushenkilöperiaatteella ”opiskelijajärjestötoiminnan aatteellisen työn puolesta” ja hieman myöhemmin liitolle valitut ja sektorikohtaisesti nimetyt asiantuntijat, eli sihteeristö aina pääsihteeristä alakohtaisiin sihteereihin saakka, toteuttivat substanssikeskittynyttä työtään perustamiskokouksessa tehtyjen tavoitteiden mukaisesti.
Työ jatkui!
Opiskelijakuntia tuettiin perustamisvaiheen käytännön kysymyksissä sekä ammattikorkeakoulupolitiikan laajemmissa paikallisissa ja alueellisissa vaikuttamiskeinoissa. Koulutusalajärjestöjä neuvottiin ja opastettiin alakohtaisten kysymysten ja sisäisen vaikuttamisen välineiden hyödyntämisessä yhdessä opiskelijakunnan ja ammattikorkeakoulun hallinnon kanssa.
SAMOK ry tunnistettiin ja hyväksyttiin suhteellisen pian ammattikorkeakoulujärjestelmän sisäiseksi, aktiiviseksi, kantaaottavaksi ja vaikuttavaksi osaksi, niinpä yhteistyö sisäisten, ja myös ulkoisten, sidosryhmien kanssa asettui varsin pian liiton toimintaa ja tavoitteita edistävälle ja tukevalle uralle. Liiton toimintakulttuuriin ja vaikuttamistyöhön liittyi jo tuolloin, alusta lähtien, avoin keskustelu ja yhteistyön rakentaminen eri edunvalvontaorganisaatioiden, opiskelijajärjestöjen ja poliittisten toimijoiden kanssa.
Tuo laaja-alainen yhteistyö on eittämättä vaikuttanut SAMOKin aseman myöhempään vakiintumiseen ja vahvistumiseen oman tehtävänsä toteuttajana. SAMOK ry otti yksin ja yhdessä muun muassa Suomen Ylioppilaskuntien Liitto (SYL) ry:n kanssa vahvasti kantaa niin koulutuspoliittisiin kuin opintososiaalisiinkin kysymyksiin. Aivan kuten tänäänkin.
Kuriositeettina vielä todettakoon, että nykyinen pääministerimme Petteri Orpo toimi vuodesta 1997 alkaen SYLin pääsihteerinä, joten tässä ajassa ja historian valossa on kenties paikallaan tehdä havaintoja esimerkiksi koulutuspoliittisten päätösten ja koulutukseen suunnattujen panostusten vaikutuksesta työmarkkinoiden kokemaan osaajapulaan, kohtaanto-ongelmaan, koulutuksen ja työelämän vastaavuuteen, johon myös ammattikorkeakoulujärjestelmä luotiin antamaan ratkaisuja.
Voisin todeta, näin varttuneempana jälkiviisastelijana, että ennakointi on reagointia edullisempaa, joten kannustan ehdottomasti myös SAMOKia aktiiviseen vaikuttamiseen koulutustarjonnan tulevaisuuden suunnittelussa ja valmistelussa.
Tätä kirjoittaessani saatan myös havaita, että opiskelijoiden opintososiaalisissa eduissa on mielestäni astuttu askelia taaksepäin. Tällä hetkellähän opiskelijoiden oikeus asumistukeen on purettu ja tilalle on tuotu opintotuen asumislisä. On hyvä, että opintoja tuetaan eri muotoisin keinoin ja välinein, mutta lienee kuitenkin perusteltua tarkastella vuositasolla tukeen oikeuttavien kuukausien määrää, esimerkiksi kesäajan opintojen osalta, sekä tuen taloudellista vaikutusta suhteessa asumis- ja elinkustannusten asteittaiseen nousuun, etenkin suurempien kaupunkien kohdalla.
Minusta opiskelijoiden saaman tuen tulee olla asumisen ja elämisen kuluja kompensoivaa, opintojen etenemistä tukevaa ja ennen kaikkea estää opiskelijoiden ajautuminen köyhyysrajalle. Tässä opintososiaalisiin etuihin liittyvässä edunvalvonta- ja vaikuttamistyössä onkin erittäin tärkeää, että asiaa edistävät opiskelijajärjestöt yhdessä ja näenkin, että SAMOKin rooli runsaan 150 000 ammattikorkeakouluopiskelijan edunvalvojana on jo itsessään merkittävä.
Janne Nelimarkka
Suomen Ammattikorkeakouluopiskelijakuntien Liitto – SAMOK ry:n hallituksen puheenjohtaja 1996–1997
Ensimmäisen puheenjohtajan kynästä on kolmiosainen blogisarja Suomen opiskelijakuntien liitto – SAMOKin ensimmäisen puheenjohtajan muistoista 30 vuoden takaa. Blogisarjassa käsitellään esimerkiksi liiton perustamista ja alkuaikojen edunvalvonnan teemoja. Blogisarja on osa SAMOKin 30-vuotisjuhlavuoden viestintäkampanjaa.