Hyvinvointi on oppimisen ja jaksamisen perusta.

Korkeakouluopiskelijoiden terveys- ja hyvinvointitutkimus (KOTT) toteutettiin keväällä 2024. Valtaosa opiskelijoista (70 prosenttia) koki terveytensä pääosin hyväksi, mutta keskittymisvaikeudet, toimintarajoitteet ja mielenterveysongelmat olivat tulosten mukaan lisääntyneet. Koettu terveys ja kuormittuneisuus olivat kuitenkin kohentuneet koronapandemian jälkeen.

Asiantuntijoiden mukaan olennaista on tunnistaa ja hoitaa mielenterveysongelmat jo varhaisessa vaiheessa. Terveelliset elintavat, kuten riittävä uni ja liikkuminen sekä monipuolinen ravinto, tukevat opiskelijoiden toimintakykyä.

Terapiatakuu tuli voimaan toukokuun alussa. Se tarkoittaa, että lasten ja alle 23-vuotiaiden nuorten tulee päästä tiettyihin mielenterveyspalveluihin 28 vuorokauden kuluessa siitä, kun tarve on todettu.

Hienoa olisi, että terapiatakuu olisi kattanut myös muut ikäryhmät. Toivottavasti sitä pystytään laajentamaan koko väestölle mahdollisimman pian, sillä onhan mielenterveys osa henkistä kriisinkestävyyttä ja siten se tukee koko yhteiskunnan turvallisuutta.

Mielenterveyden häiriöistä noin 75 % puhkeaa ennen 24. ikävuotta. Tilastokeskuksen mukaan 7 % 15–24-vuotiaista nuorista oli vuonna 2021 työelämän ja koulutuksen ulkopuolella. Koronan myötä nuorten mielenterveys- ja syömishäiriöt lisääntyivät.

Työkyvyttömyyseläkkeiden taustalla yhtenä suurimmista syyryhmistä ovat juuri mielenterveyden häiriöt. Alle 35 -vuotiaiden työkyvyttömyyseläköityminen on jopa kasvussa.
Terapiatakuun tavoitteena on vastata lasten ja nuorten lisääntyneeseen mielenterveyden oireiluun mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, ja siten edistää nuorten opiskelua sekä osallistumista työelämään ja yhteiskuntaan.

Pitkät odotusajat ovat kestämättömiä erityisesti mielenterveysongelmissa. Paha olo ei jonossa parane. Usein nuoren tilanne tuolloin vain pahenee, mistä seuraa muun muassa ongelmien pitkittymistä ja auttamisen vaikeutumista sekä oppimisongelmia ja opintojen pitkittymistä.

Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö YTHS tuottaa opiskeluterveydenhuollon palvelut kaikille korkeakouluopiskelijoille. Terapiatakuu koskee myös YTHS:n tuottamia palveluita ja mielenterveyspalvelujen kysyntä on suurta. Yleisimmät syyt palveluiden piiriin hakeutumiseen ovat ahdistuneisuus ja masentuneisuus.

Hoitomuoto ja -menetelmä valitaan yksilöllisesti tarpeen mukaan. Vakavasti oireilevan nuoren on päästävä sujuvasti erikoissairaanhoidon palveluihin.

On hienoa, että YTHS pystyy auttamaan korkeakouluopiskelijoita matalalla kynnyksellä niin mielenterveysongelmien kuin myös somaattisten sairauksien hoidossa.

Se ei kuitenkaan vielä riitä, vaan myös hyvinvointialueiden on huolehdittava sujuvista hoitopoluista tilanteissa, joissa opiskeluterveydenhuollon palveluja ei ole riittävästi saatavilla tai tarvitaan erikoistason palveluja. Tietojen kulku ja jatkohoitoon pääsy on varmistettava jokaisella hyvinvointialueella.

Mielenterveys- ja muiden ongelmien hoitamisen lisäksi on paneuduttava ongelmien juurisyihin ja ennaltaehkäisyyn koko yhteiskunnan tasolla, sillä silloin kun tarvitaan palveluja, ollaan jo myöhässä.

Vieraskynän kirjoittaja:
Paula Risikko
Eduskunnan 1. varapuhemies,
terveystieteiden tohtori

SAMOK julkaisee vieraskynäblogeja mielenkiintoisilta yhteiskunnallisilta toimijoilta eri aloilta ja eri puolilta puoluekenttää.