Arvon liittokokousväki,
ärade förbundsmöte,
Dear General assembly.

On hieno saada kokoontua liittokokoukseen juuri tänne Jyväskylään ja avata liittokokous samassa salissa, jossa itse aloitin opintoni tammikuussa 2020 ja olin autuaan tietämätön, mitä polkuni ammattikorkeakoulussa, mutta myös yhteiskunnassa tuo eteeni.

Vuodet opiskelijaliikkeessä ovat opettaneet minulle paljon. Kaiken hienon rinnalla olen kuitenkin joutunut todistamaan myös harmittavia takaiskuja opiskelijoiden arkeen.

Korkeakouluopiskelijoiden toimeentuloa on heikennetty kuluvalla hallituskaudella merkittävästi. Opintotuen indeksijäädytys, yleisen asumistuen leikkaukset ja opintotuen asumislisälle siirtyminen heikentävät huomattavasti monen opiskelijan toimeentuloa. Ammattikorkeakouluopiskelijoiden toimeentulovaikeudet ovatkin lisääntyneet huomattavasti. SAMOK tuotti keväällä kyselyn, jonka mukaan liki puolet vastaajista kärsi toimeentulovaikeuksista. Myös korkeakouluopiskelijoiden terveys- ja hyvinvointitutkimus antoi viitteitä heikosta toimeentulosta. Sen mukaan 30 prosenttia ammattikorkeakouluopiskelijoista oli pelännyt ruoan loppuvan, ennen kuin saa rahaa ostaakseen lisää.

Ammattikorkeakouluopiskelijoiden masennus- tai ahdistusdiagnoosin saaneiden opiskelijoiden osuus on kasvanut. Psyykkinen kuormitus on vähentynyt, mutta se on edelleen huomattavasti yleisempää korkeakouluopiskelijoilla kuin muulla väestöllä.
Tämä ei ole suunta, jonka tulevat opiskelijat ansaitsevat.

Pandemian vaikutukset, ilmastokriisi, Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan, Gazassa tapahtuva kansanmurha, elinkustannusten nousu, työttömyys, yhteiskunnan odotukset sekä digitaalisen ympäristön ja sosiaalisen median aiheuttamat paineet. Kaikki nämä aiheuttavat valtavaa huolta.Opiskelijat ja nuoret tarvitsevat uskoa ja luottamusta tulevaisuuteen.

Riittävä toimeentulo, terveellinen opiskeluympäristö ja opiskelijayhteisön vahvistaminen tukevat opiskelijoiden mielenterveyttä. Siksi on tärkeää, että arjen edellytykset ylläpitää ja vahvistaa opiskelijan hyvinvointia turvataan.

No mikäs tilanne on meidän lähiympäristössä, korkeakoulutuksessa?
Tavoitteena on edelleen koulutustason nostaminen. Ratkaisuna tähän nähdään ammattikorkeakoulut, joiden tehtävänä on vastata työelämän nopeasti uudistuviin osaamistarpeisiin. Ammattikorkeakouluilla on tärkeä rooli alueiden elinvoiman kehittäjinä ja työ- ja elinkeinoelämän uudistajina. Ne ovat tärkeässä roolissa, jotta voimme saavuttaa tavoitteen nuorten aikuisten koulutustason vahvistamisesta.

Koulutustason nostoon pyritään tällä hetkellä lisäämällä korkeakoulujen aloituspaikkoja riippumatta siitä, millaiset mahdollisuudet opiskelijalla on saada harjoittelupaikka tai vastaako rahoitus aloituspaikkojen määrään. Koulutustason nostoon pyritään myös suuntaamalla korkeakoulutusta aiempaa voimakkaammin ensimmäistä tutkintoa suorittaville.

Koulutustason noston edellytys on, että mahdollisimman moni nuori saavuttaa riittävät tiedot ja taidot korkeakouluopinnoissa pärjätäkseen. Tämän saavuttamista haastaa leikkaukset toisella asteella. Ammattikorkeakouluilla on erityinen rooli toisen asteen ammatillisen koulutuksen suorittaneiden korkeakoulutuksessa. Resurssipula toisella asteella tuo haasteita ammattikorkeakouluihin, sillä jo lähes kaksinkertainen määrä uusista opiskelijoista yliopistoihin verrattuna aloittaa ammattikorkeakouluissa.

Yrkeshögskolorna är under stor press. Trots att utbildningen anses spela en viktig roll för att höja utbildningsnivån i Finland, utvecklas finansieringen inte i linje med målen för antalet examen. Att öka antalet utbildningsplatser utan en tillräcklig ökning av finansieringen är att minska utbildningens kvalitet.

Tavoitteet ja toimet ovat ristiriidassa: Ensikertalaisten määrää pyritään kasvattamaan lisäämällä korkeakoulututkinnon jo suorittaneiden mahdollisuuksia jatkuvaan oppimiseen, mutta avoimen korkeakoulutuksen maksuja nostetaan. Samoin EU/ETA-maiden ulkopuolisten opiskelijoiden lukuvuosimaksujen vähimmäismäärää nostetaan. Vastaava summa avoimen korkeakoulutuksen maksuista ja EU/ETA-maiden ulkopuolisten opiskelijoiden lukuvuosimaksuista vähennetään korkeakoulujen valtionrahoituksesta.

Samalla aikuisten tutkintokoulustusta rajataan. Aikuiskoulutustuki lakkautettiin eikä tilalla ole korvaavaa vaihtoehtoa. Tämä vaikuttaa etenkin työvoimapula-aloihin, joissa aikuiskoulutustukea myös käytettiin kaikkein eniten. Tarvitsemme yhä enemmän osaamisen päivittämistä ja uudelleenkouluttautumista. Osaamisen päivittäminen koskee nyt jo lähes puolta miljoonaa henkilöä ja Suomessa on todellinen tarve lisätä tutkintojen määrää myös aikuisväestöllä.

Suomen yhteiskunnan ja hyvinvoinnin kehittyminen edellyttää, että osaamistaso nousee ja huippuosaaminen vahvistuu. Suomalaisella korkeakoulutuksella on mahdollisuudet olla maailman parasta. Ammattikorkeakouluista valmistuu vuosittain loistavia ammattilaisia ja meillä kehitetään vastauksia valtakunnallisiin ja maailmanlaajuisiin ongelmiin. Uusia kriisejä tulee jatkossakin, mutta kysymys on siitä, kuinka niihin vastataan.

Kuten me kaikki tiedämme, suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa haastaa myös väestörakenteen muutos. Väestö ikääntyy nopeasti ja työikäisten määrä vähenee. Hyvinvointiyhteiskunnan rahoitus on vaakalaudalla. Tähän yhtenä ratkaisuna on esitetty työ- ja opiskeluperäisen maahanmuuton lisäämistä Suomeen.

Kansainväliset osaajat ovat tulevaisuutemme kannalta tärkeä voimavara, mutta tämänhetkiset hallituksen toimet vievät meitä päinvastaiseen suuntaan. Suomi ei ole rakenteiltaan, työllistymisen näkökulmasta tai ilmapiiriltään se houkuttelevin maa, jonne muuttaa. Hallitus nostaa EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden lukukausimaksuja, vaikeuttaa perheenyhdistämistä ja estää kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneita saamasta opiskelijan oleskelulupaa. Tässä vain muutama maininta hallituksen maahanmuuttopoliittisista toimista.

While we often talk about the future of the Finnish welfare society and the need for an international workforce, the well-being of international students and their integration into Finland is also an intrinsic value. The number of international students in Finland has increased a lot in recent years, but there are no resources to guide and help them to find accommodation or a job. Together with SYL, we have carried out a survey for international students called ‘At What Cost? Being an International Student in Finland’ and we will publish the results of the survey project in a few months. We believe that the survey results will provide us with the necessary tools for our future advocacy work to improve the situation of international students in Finland.

Vielä lyhyesti yhteiskunnallisesta tilanteesta.

Orpon hallitusohjelman tavoitteena kansalaisjärjestöstrategiassa on kehittää yksityisten toimijoiden lahjoituksia. Samaan aikaan tähän ohjataan vahvasti leikkaamalla valtionavustuksista. Inflaation myötä kustannukset ovat nousseet merkittävästi ja samaan aikaan järjestöjen rahoituksesta leikkaaminen on johtanut tilanteeseen, jossa järjestöjen talous on vaakalaudalla. Ongelmana on, ettei lahjoituskulttuuri synny hetkessä. Aikavälillä valtionavustuksen heikentymisestä lahjoituskulttuurin kukoistukseen, järjestön pitäisi selviytyä ja pysyä pystyssä. Sama leikkuri osuu myös meihin ja tämän lisäksi opiskelijakuntien jäsenmäärän suunta on huolestuttava . Tämä ongelma on myös meillä ratkaistavana. SAMOKin keskeisimmät tulonlähteet ovat jäsenmaksut sekä opetus- ja kulttuuriministeriön nuorisojärjestöille myöntämä yleisavustus. Tämän lisäksi teemme varainhankintaa ja saamme erityisavustusta projekteille. Tulevat vuodet tulevatkin olemaan merkittäviä myös SAMOKin toiminnan laadun ja laajuuden kannalta, jos rahoitus pienenee merkittävästi, emmekä kykene löytämään uusia rahoituslähteitä.

Arvon liittokokousväki,
ärade förbundsmöte,
Dear General assembly

Muistan, kun tammikuussa 2020 istuin tässä samaisessa salissa. Silloin, juuri sairaanhoitajaopinnot aloittaneena en olisi uskonut, mitä kaikkea tulen näkemään ja kokemaan opiskeluaikana, tai mihin kaikkeen pääsenkään osallistumaan. Mutta se on varmaa, että mitään näitä en olisi kokenut, jos en olisi aloittanut opintojani ammattikorkeakoulussa.

Me ammattikorkeakouluopiskelijat voimme toimia suunnannäyttäijinä. Me, SAMOK ja opiskelijakunnat, teemme merkityksellistä työtä päivittäin opiskelijoiden yhteiskunnallisen aseman parantamiseksi. Pelkästään kuluvana vuonna olemme aktiivisesti vastustaneet opiskelijoiden toimeentulon heikennyksiä, puolustaneet korkeakoulutuksen rahoitusta, tuottaneet ratkaisuja eläkejärjestelmän uudistamiseen yhdessä opiskelija- ja nuorisojärjestöjen kanssa, edistäneet opiskelijamyönteistä päätöksentekoa Euroopan unionissa, vaatineet konkreettisia toimia ukrainalaisten tukemiseksi, edistäneet opiskelijoiden terveyttä ja tarjonneet ratkaisuja päättäjille opiskelijoiden aseman parantamiseksi. Mitä opiskelijat edellä, sitä muut perässä. Me opiskelijat olemme tulevaisuus, johon kannattaa satsata.

Tänään käymme keskustelua ammattikorkeakouluopiskelijoiden tilanteesta ja tulevaisuuden näkymistä. Huomenna päätetään suunta, johon haluamme mennä. Päätämme muun muassa opiskelijavalintojen ja avoimen ammattikorkeakoulun sekä opiskelija-asumisen linjoista ja hyväksymme SAMOKin strategian tuleville vuosille. Huomenna valitsemme myös henkilöt, jotka eturintamassa taistelevat näistä arvoista, ja näistä linjauksista.

Vuodet ovat kulkeneet kuin askeleet, jäniksen loikkina. Nämä vuodet ja vaikuttamisen polut ovat olleet mahdollisia, koska aloitin opintoni ammattikorkeakoulussa. Myös teille, hyvä liittokokousväki opiskelu ammattikorkeakoulussa tarjoaa näitä reittejä sekä uusia mahdollisuuksia ja kokemuksia. Olemme kokoontuneet yhteen, ja nyt on aika vaikuttaa. This is a place to learn and participate safely, let’s make it possible for everyone. Muistetaan kunnioittaa jokaista täällä ja olla ihminen ihmiselle. Tämä on monelle ensimmäinen liittokokous. Keskustellaan monipuolisesti, kuunnellaan erilaisia mielipiteitä ja tehdään ammattikorkeakouluopiskelijoiden puolesta parhaita mahdollisia päätöksiä. Toivotan onnea jokaiselle henkilövaaleissa ehdolla olevalle ja rohkeutta jokaiselle käyttää ääntään. Te edustatte 173 000 amk-opiskelijaa ja teille on luottamuksella annettu valta edustaa korkeakoulunne opiskelijoita, käyttäkää sitä puheenvuoroissa. Näillä puheenvuoroilla muovataan ammattikorkeakouluopiskelijoiden tulevaisuutta.

Näillä sanoin avaan Suomen opiskelijakuntien liitto – SAMOK ry:n 29. varsinaisen liittokokouksen.