On kevät 2019, ja juuri käytyjen eduskuntavaalien jälkeen uutisista voi lukea kuinka povataan vaikeita hallitusneuvotteluita, puhumattakaan hallitusohjelmaneuvotteluista. Jokainen puolue haluaa omalla tavallaan kehittää yhteiskuntaamme paremmaksi. Joidenkin ratkaisut nähdään liian kalliina, toisten ratkaisut tyrmätään väestön kohtaamaa eriarvoisuutta kasvattavana.

Kuitenkin on yksi asia, jonka pitäisi kiinnostaa kaikkia. Asia, jolla voidaan ratkaista monta yhteiskuntamme kipukohtaa.

Työn murroksessa suomalaisten kohtaamat ja entistä nopeammin muuttuvat osaamisen vaatimukset tulevat vain lisääntymään. Opintovapaalle siirtyminen ja tutkinto-opiskelijaksi palaaminen ovat monelle työelämässä olevalle kovin kankea ratkaisu, varsinkin kun töissä tunnutaan tarjottavan koulutuksia. Maamme on täynnä muuttotappiollisia kuntia, jotka painivat hupenevien tulojen ja kasvavien menojen kanssa. Tarvitsemme työperäistä maahanmuuttoa auttamaan huoltosuhteen korjaamisessa, mutta muualta hankittua osaamista ei välttämättä osata tunnistaa. Meidän on pidettävä entistä paremmin huolta ympäristöstämme ja luonnosta, jossa elämme. Samaan aikaan valtiomme budjetti taipuu vain tiettyyn pisteeseen saakka huoltosuhteen kehityksen asettaessa sille uusia haasteita.

Mikä on se keino, joka auttaa ratkaisemaan kaikkia näitä ongelmia? No jatkuvan oppimisen edistäminen, luonnollisesti!

Millaista jatkuva oppiminen voisi olla 2020-luvun Suomessa?

Opintovapaalle meneminen on helppoa lyhyellä varoitusajalla, ja sen voi tehdä vaikka puoleksi vuodeksi. Samaan aikaan työelämän ohjauksella kehitetty digipedagogiikka ja etäopiskelu mahdollistavat työssä oppimisen, ja pidemmälle viety osaamisen tunnistaminen varmistaa, että työssä opittu myös tuodaan näkyväksi. Tämän myötä myös maahan tulevat osaajat pääsevät nopeasti työmarkkinoille.

Ympäri maata on myös helpompi opiskella kokonaisia tutkintoja, niiden osia tai töiden ohessa tämän myötä, eikä yhtä herkästi tarvitse muuttaa työn tai opiskelupaikan perässä. Korkeakoulujen yhteistyö yritysten kanssa, tutkimushanketyö ja soveltava tutkimus elävöittävät elinkeinoelämän ja täten mahdollistavat ohjauksella fokuksen asettamisen esimerkiksi kestävään kehitykseen, joka viedään ulkomaille palveluina ja ratkaisuina. Tämä tiiviimpi yhteistyö myös auttaa pitämään tutkinto-opintoja työelämälähtöisinä ja opetetun osaamisen ajan tasalla.

Julkisen kouluttautumisen tarjonta yhdessä verkko-osoitteessa? Ammattikorkeakoulut ovat jo laittaneet tämän aluille Campusonline-palvelulla. Tämä on niin sanottu koulutustarjonnan alusta. Sitä olisi mahdollista laajentaa liittämällä yhteen yliopistojen ja mahdollisesti toisen asteen oppilaitosten koulutustarjontaa. Siellä osaamista vailla oleva varmasti löytäisi oikean opin pysyä mukana osaamistarpeiden kehityksessä, ja tämän myötä työ jää entistä harvemmin vaille osaajaa.

Tämä kaikki on meidän saavutettavissamme. Luonnollisesti jatkuva oppiminen ei yksin ratkaise kaikkia ongelmia, ja mutta se on tarpeellinen alku. Uskon, että kaikkien puolueiden tavoitteita saavutetaan sijoittamalla itseemme ja tulevaisuuteen kestävästi yli sukupolvien. Tätä Suomea ei rakenneta yhden eduskuntakauden aikana, mutta kaikella on alkunsa.

Onneksi meillä on koko elämä aikaa oppia.

Anton Salenius
hallituksen jäsen