Hallitus esittää otettavaksi käyttöön niin sanottu osa-asunnon normia, jolloin asunnon osaan tai alle 20 neliömetrin asuntoon voisi saada tukea enimmillään 80 prosenttia kuntaryhmän ja ruokakunnan koon mukaisista enimmäisasumismenoista. Lakiluonnoksen mukaan muutosten tavoitteena on lisätä työnteon kannusteita ja hillitä vuokrien kehitystä. Lisäksi enimmäisasumismenoja korotettaisiin jatkossa elinkustannusindeksin muutosta vastaavasti nykyisen vuokraindeksin sijaan.

Lausuimme asumistukimuutoksesta eduskunnan ympäristövaliokunnalle. Mielestämme esityksen vaikutusarviointi on puutteellinen eikä se anna oikeaa kuvaa muutoksen vaikutuksista asuntomarkkinoihin. Lisäksi SAMOK pitää kohtuuttomana nimenomaan opiskelijoille kohdennettuja leikkauksia asumistuessa.

Osa-asunnon normin taloudellisiksi vaikutuksiksi arvioidaan noin neljän miljoonan euron vuosittaiset kokonaissäästöt julkiseen talouteen. Osa-asunnon normin taloudelliset vaikutukset on kuitenkin arvioitu vain tilanteessa, jossa asukkaiden käytös ei normin johdosta muutu. Silloinkin säästö on marginaalinen suhteessa yleisen asumistuen kokonaisuuteen.

Mielestämme on kuitenkin täysin perusteetonta olettaa, että asukkaiden käytös ei muuttuisi, kun kaikista halvimpien asumismuotojen tukea lasketaan ja asukkaiden kannustimia siirtyä yhteisöllisestä asumisesta yksiöihin lisätään. Opiskelijat, joita osa-asunnon normi pääasiassa koskettaa, ovat erittäin pienituloisia ja siksi tukijärjestelmillä on merkittävä vaikutus opiskelijoiden asemaan asuntomarkkinoilla ja siten asuntokysyntään. Nyt esitetty tukimuutos saattaakin johtaa soluasumisen suosion romahdukseen ja lisätä huomattavasti opiskelijoiden kiinnostusta muuttaa yksiöihin. Esitetyt säästöt jäisivät tällöin pieniksi tai olemattomiksi.

Lue koko lausunto tämän linkin takaa: lausunto-he-161_2017-vp-ylat-ymv-marraskuu-2017-google-docs

Lisätietoja
Eero Löytömäki, sosiaalipoliittinen asiantuntija
[email protected]
puh. 050 389 1015