Satavuotiaan Suomen tarina on menestyskertomus maasta, joka uskoo koulutuksen ja sivistyksen voimaan – ja uskaltaa myös panostaa kaikkien kansalaistensa osaamiseen. Kansakouluista peruskouluun, eliittiyliopistoista massaluentoihin ja opistoista ammattikorkeakouluihin; Suomen koulutuspolitiikan pitkä linja on aina ollut sivistyksen saavutettavuus ja koulutusmahdollisuuksien laajentaminen jokaisen ulottuville.

Suomen opiskelijakuntien liitto – SAMOK ry:n liittokokous uskoo 100-vuotiaan Suomen tulevaisuuden rakentuvan jatkossakin laadukkaan ja saavutettavan koulutuksen varaan.

“Moni ammattikorkeakouluopiskelija on sukunsa ensimmäinen korkeakoulutettu. Haluamme varmistaa, ettei yhdenkään nuoren tulevaisuus riipu vanhempien koulutustasosta. Jokaisen on taustastaan riippumatta  voitava opiskella omien kykyjensä ja halujensa mukaan”,  linjaa puheenjohtaja Anni Koivisto.

Suomalaisen koulutuksen maksuttomuus on erinomainen lähtökohta koulutuksen saavutettavuudelle.  SAMOKin liittokokous vaatii maksuttomuuden lisäksi kunnianhimoisempia tasa-arvotavoitteita suomalaiselle koulutusjärjestelmälle.

Ammattikorkeakoulukentällä on tästä kokemusta: korkeakoulutuksen saavutettavuus helpottui kertaheitolla ammattikorkeakoulujen perustamisen myötä ja ammattikorkeakoulut ovat edelleen luontevin väylä korkeakouluihin ammatillisen koulutuksen käyneille nuorille sekä matalasti koulutettujen lapsille. Työelämän murros ja Suomen ikärakenne vaativat kuitenkin uusia, tehokkaita toimia saavutettavuuden edistämiseen.

Yhdessä opetusministerin ja korkeakoulukentän toimijoiden kanssa  rakennetun Korkeakouluvisio 2030:n mukaan puolella ikäluokasta tulisi jatkossa olla korkeakoulututkinto. SAMOKin liittokokous pitää tavoitetta tärkeänä ja toivoo, että tavoite otetaan koulutuspolitiikan kentällä tosissaan: jotta joka toinen nuori voisi suorittaa korkeakoulututkinnon, meidän on laajennettava ja monipuolistettava korkeakouluihin päätyvää joukkoa sekä varmistettava, että opiskelijamme eivät joudu jättämään opintojaan kesken. Opintojen aikaiseen jaksamiseen on jatkossa panostettava entistä enemmän.

“Satavuotias Suomi ansaitsee nuoren ikäluokan, joka pystyy kantamaan vastuunsa hyvinvointiyhteiskunnan rakentamisessa ja huolehtimaan myös vanhempien ikäpolvien hyvästä vanhuudesta. Tuki nuorten jaksamiselle tänään on tuki koko Suomen paremmalle huomiselle”, vetoaa vasta valittu liiton vuoden 2018 puheenjohtaja Marko Grönlund.

Pärjätäkseen Suomen on panostettava opintojen aikaiseen jaksamiseen, jotta tämän päivän opiskelija pystyy tekemään pitkä työuran tulevaisuudessa. Ei riitä että oppilaitosten ovet avautuvat mahdollisimman monelle – meidän on myös huolehdittava  opiskelijoidemme opiskelukyvystä ja varmistettava, ettei yksikään tutkinto jää suorittamatta tuen puutteen vuoksi.

Lisätietoja:
Anniina Sippola
koulutuspoliittinen asiantuntija
[email protected]
puh. 050 389 1014

Anni Koivisto
puheenjohtaja
[email protected]
puh. 050 389 1000