Blogin kirjoittaja Andrey Veremenko on ehdolla SAMOKin puheenjohtajaksi 2018

Opetus- ja kulttuuriministeriö on linjannut korkeakoulujen kanssa opiskelijavalintojen kehittämisestä. Tavoitteena on vähentää tarpeettomia välivuosia, aikaistaa opintojen aloitusta ja nostaa toisen asteen todistuksen arvosanojen perusteella hyväksyttävien opiskelijoiden määrää sekä muuttaa pääsykokeiden konseptia niin, ettei niihin vaadita enää pitkää valmistautumista.

Ensimmäisen kerran kyseisen mallin yliopistot ja ammattikorkeakoulut ottavat käyttöönsä vuonna 2018.

Se käytännössä tarkoittaa, että todistusvalinnasta tehdään ensisijainen väylä korkeakouluihin. Korkeakoulut saavat entistä enemmän vaikuttaa siihen minkä taustaisia opiskelijoita he haluavat. Tämän lisäksi, koska korkeakoulut toimivat tällä hetkellä autonomisesti, heillä on myös vapaus päättää kuinka monia hyväksytään todistuksen perusteella ja kuinka monia pääsykokeilla. Tämä mahdollistaa niinkin pelottavia skenaarioita, kuten, että korkeakoulut hyväksyvät opiskelijoista 9/10 lukiotodistuksen arvosanoilla ja 1/10 pääsykokeilla.

Korkeakoulut itse päättävät, valitsevatko ne vuodesta 2020 alkaen molemmilla todistuksilla vai ainoastaan lukiotodistuksen perusteella. Tarkemmat tiedot tästä tulevat viimeistään vuonna 2018 syksyllä.

Nykypäivänä nuoret entistä rohkeammin valitsevat ammatillisen koulutuksen lukion sijaan. Ammattikorkeakouluissa jopa 40% kaikista opiskelijoista ovat ammattitutkinnon suorittaneita. Miten tässä käy uudistuksen myötä, tätä voimme vain spekuloida. Kuitenkin muutos tuskin tulee olemaan positiivinen. Tästä päästäänkin sellaisiin kysymyksiin, kuten olisiko syytä asettaa omat, tasavertaiset kiintiönsä, lukion ja ammatillisen koulutuksen todistuksilla hakeville? Missä tapauksissa käytetään soveltuvuuskokeita? Tarkoittaako tämä sitä, että nuori pystyy jatkossa yhdellä tai kahdella “huonolla” päätöksellä tuhoamaan omat mahdollisuutensa korkeakoulutukseen? Myös muutokset nuoren elinympäristössä ja muut hänestä riippumattomat syyt saattavat aiheuttaa huonoa koulumenestystä, mikä tämän muutoksen myötä tulisi vaikeuttamaan hänen hakeutumistaan korkeakoulutuksen piiriin.

Positiivisiakin puolia löytyy! Pääsykokeiden muutos joustavampaan ja entistä kevyempään muotoon on erittäin hyvä. Vihdoin korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa tullaan mittaamaan opiskelijoiden valmiutta ja motivaatiota, eikä kykyä opetella asioita ulkoa. Tämän lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriön kansliapäällikkö Anita Lehikoinen totesi, että opiskelijavalintojen kehittämisessä otetaan huomioon myös mahdollisuudet elinikäiseen oppimiseen. Se, että muun muassa avoimessa korkeakoulussa suoritettujen opintojen kautta voisi elämän eri vaiheissa päästä tutkinto-opiskelijaksi.

Kyseisessä uudistuksessa on paljon uhkia ja tässä on mainittu vain pieni osa niistä. Siitä huolimatta on myös paljon hyvää, jopa enemmän mitä tässä on kehuttu. Näen tämän uudistuksen kuitenkin hyvin haasteellisena. OKM:n toiminta näyttäytyy sellaisena, että se on  lähes sokeasti ajanut lukiolaisten etuja ja “amikset” jatkuvasti unohtuvat.

Suomen suurimpia vahvuuksia on solidaarisuus, niin ollaanhan solidaarisia myös koulutuksessamme!

Andrey Veremenko