21.09.2017 | Blogi

SAMOK

Ehdokasblogi: Huoltajakorotus ei vielä riitä

Blogin kirjoittaja Saana Simonen on ehdolla SAMOKin hallitukseen 2018.

Perheelliset opiskelijat saavat tammikuusta 2018 alkaen 75 euroa huoltajakorotusta opintotukeen. Se paikkaa opintotuen leikkauksen, mutta ei vielä korjaa perheellisten opiskelijoiden heikompaa taloudellista tilannetta.
Toukokuussa ilmestyneen Eurostudent, Opiskelijatutkimus 2017 mukaan ammattikorkeakouluopiskelijoista 21 % on perheellisiä, joten ammattikorkeakoulukentällä perheellisten lukumäärä tulee ottaa kunnolla huomioon.

Perheelliseksi opiskelijaksi lasketaan opiskelija, joka asuu lapsen tai lapsien kanssa yksin tai yhdessä kumppanin kanssa. Kuten muutkin perheet myös opiskelijaperheet ovat monimuotoisia ja se tulee ottaa huomioon perheellisten opiskelijoiden asiaa ajaessa.

Perheelliselle opiskelijalle korkeakoulun suhteen tärkeää ovat esimerkiksi mahdollisimman joustavasti suoritettavat opinnot sekä digitalisaation tarjoamat etäosallistumismahdollisuudet. Se helpottaa ja nopeuttaa opintojen suorittamista pienen vauvan kanssa tai lapsen sairastaessa, jolloin fyysinen läsnäolo ei välttämättä ole mahdollista. Perheillä pitää olla myös mahdollisuus saada opiskelija-asunto ja varhaiskasvatuspalvelujen tulisi olla joustavia perheellisten opiskelijoiden tarpeisiin.

Useat perheelliset opiskelijat käyvät opintojen ohessa töissä, joka tarkoittaa että lapsiperhe arjen pyörittämiseen koulun ja perheen lisäksi kuuluu myös työnteko. Työnteko opintojen ohessa kuitenkin verottaa väistämättä joko opiskeluajasta tai perheen kanssa vietetystä ajasta. Perheellisillä opiskelijoilla on käytössä samat tulorajat kuin muillakin opiskelijoilla. Opiskelijatutkimus 2017 mukaan perheellisen opiskelijan talousmenot ovat kuitenkin kaksinkertaiset perheettömään opiskelijaan nähden. Kaksinkertaisista menoista huolimatta opiskelijavanhemman on vaikea paikata talouttaan tekemällä töitä opintojen ohella. Varsinkin yksinhuoltajille se on melkeinpä mahdotonta.

On paljon perheellisiä, jotka haluaisivat kouluttautua, mutta eivät toimeentulon riittämättömyyden vuoksi pysty tai uskalla lähteä opiskelemaan. Epävakaa työllisyystilanne aiheuttaa myös, että kynnys opintolainan nostamiselle kasvaa. Varsinkin yhden vanhemman perheet ovat eriarvoisessa asemassa muihin nähden, koska talous pyörii vain yhden aikuisen voimin. Jo ennen opiskeluita perheen perustaneilla ei saa olla estettä hakeutua koulutuksen pariin. Korkeakoulutuksen tulee olla saavutettavaa kaikille.

Kun perheellisten opiskelijoiden toimeentulo ja opiskelukyky on turvattu, se heijastuu väistämättä myös lapsien hyvinvointiin. Hyvä, ennaltaehkäisevä lastensuojelun keino onkin taata lapsiperheille riittävä toimeentulo.
Tammikuussa tuleva opintotuen huoltajakorotus on merkki siitä, että perheellisten opiskelijoiden tilannetta ymmärretään. Samalla kuitenkin leikkaamalla lapsilisistä, rajaamalla subjektiivista päivähoito-oikeutta ja muilla perheiden tilannetta heikentävillä leikkauksilla viestitään siitä, että perheelliset ovat yhteiskunnassa heikoilla.

SAMOKin pitää tehdä aktiivista selvitystyötä sen suhteen, miten perheellisen opiskelijan etuja kannattaa ajaa ja tehdä sen pohjalta myös vaikuttamistyötä perheellisten opiskelijoiden opiskelukyvyn parantamiseksi.

Saana Simonen